default_mobilelogo



VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTOLLE

Lähetetty: 15. syyskuuta 2016 4:52
Vastaanottaja: VTV Kirjaamo
Kopio: toimitus@stt-lehtikuva.fi

Aihe: Julkaisuvapaa

Valtiontalouden tarkastusvirastolle

ASIA: Selvityspyyntö koskien kilpailukykysopimuksen mukaisen veroalen laskentaperustetta

Kysymys on valtioneuvoston tulevan vuoden budjettiin liittyen tekemä tai lupaama päätös noin 515 miljoonan euron veroalesta, jonka edellytyksenä on, että sopimuksen kattavuus nousee vähintään 90 prosenttiin.

Mielestäni tässä on luovutettu hallituksen ja eduskunnan budjettivaltaa järjestöille, ja se on ilmeisesti tapahtunut harhaan johtavin tai ainakin epämääräisin perustein.

Asia ei tietämäni mukaan ole vireillä muilla foorumeilla.

Toivon, että virasto selvittää käytetyt laskelmat ja tarkistaa ne sekä antaa lain suomin mahdollisuuksin ohjauksen, jolla asia voidaan palauttaa asianmukaisille raiteilleen.

Perusteluna viittaan jäljempänä seuraavaan liitteeseen.

Vantaalla 15.9.16

Kauko Parkkinen
OTK, VTM, tietokirjailija

Lummepolku 2 D.
01300 Vantaa
09-823 7795
kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi

Liite

Kauko Parkkinen
www.openfinland.net 14.9.16

Mihin lukuihin kikyn veroale perustuu?

Media on henkeään pidätellen seurannut, toteutuuko 515 miljoonan euron kiky-ale verotuksessa vai jäädäänkö alemme portaalle 400 miljoonaan. EK kertoi tiedotteessaan 28.8.16 ilosanoman, että ”kilpailukykysopimuksen kattavuus on 91 prosenttia”, joten se on ylittänyt rajan ”rimaa hipoen”, ja hallitus palkitsee sen ruhtinaallisesti. EK ei kuitenkaan kertonut, mistä luvuista kattavuus on laskettu. Vai ovatko työstetyt tunnetulla Stetson-Harrison –menetelmällä.

Mediassa on puhuttu yleisesti, että näin suuri osuus palkansaajista on sopimuksen piirissä, mutta laskelmien perusteita ei tiettävästi ole kerrottu missään. Kyseessä on kuitenkin niin merkittävä raha, että perusteilta on edellytettävä täsmällisyyttä.

Palkansaajista siis kuitenkin on kysymys, mutta millaisista palkansaajista? Ovatko pohjana ammattiliittojen jäsenmäärät tai EK:n jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä tai jokin muu peruste?

Ammattiliittojen jäsenmäärä ei ainakaan missään tapauksessa voi laskennan perusteena, sillä niiden jäsenistä vain osa on palkansaajia, ja kaikki niiden jäsenet eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. Esimerkiksi Metallityöväen liitolla on eläkeläisjäseniä ja opiskelijajäseniä, jotka eivät saa palkkaa.

Vastaavia ryhmiä on jokseenkin kaikilla ammattiliitoilla. Onko ne putsattu pois, jos perusteena on niiden jäsenmäärä? Kaikilta osin se tuskin on edes mahdollista.

Monilla liitoilla on myös yrittäjäjäseniä, jotka eivät myöskään ole palkansaajia. Itse en ole ollut palkansaaja vuoden 1986 jälkeen, mutta Lakimiesliiton eläkeläisjäsenenä olen edelleen ja sitä kautta ilmeisesti mukana Akavan kattavuusluvuissa.

Ammattiliitoilla on eri syistä intressi ilmoittaa jäsenmääränsä yläkanttiin, joten sieltä ei välttämättä putsata pois ”kuolleita sieluja”. Sillä on merkitystä mm. liittojen lomatukia jaettaessa.

Kaikissa ammattiliitoissa on myös sellaisia jäseniä, joita mikään työehtosopimus ei koske enempää työehtosopimuksen kuin yleissitovuudenkaan perusteella. Näiden määrästä tuskin kellään on luotettavaa tietoa.

Kiky-logiikka puhuu tietenkin sen puolesta, että veroale koskee vain niitä, jotka kuuluvat työehtosopimusten piiriin, koska sen tarkoitus on korvata sopimuksesta aiheutuvat palkanalennukset. Eläkeläisten alen tarkoitus on äänten kalastus.

Käytettyjen lukujen tarkistaminen kuuluu mielestäni Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Pitkällisen vatuloinnin jälkeen väkisin puserretun ”yhteiskunta-/kikysopimuksen” syntyhistoria sisältää kaikki ne tupoteatterin ainekset, joilla keskitettyjä sopimuksia on kohta puoli vuosisataa tehty. Dramaattiset uhkailut ja bluffi kuuluvat siihen olennaisina ainesosina Tällä kertaa vain näytelmä oli tavallista pitempi ja tuskallisempi ja valtion ohjaus tavallistakin vahvempi. Kuntatyöntekijöiden loppu-uhkaus istuu hyvin perinteiseen malliin, kuten myös asioiden loppulässähdys työryhmiin.

Kokonaan toinen asia, kuka perkaa tehdyt sopimukset, mitä ne todellisuudessa sisältävät. Mitä tarkoittaa esimerkiksi eräissä sopimuksissa oleva maininta palkantarkistuksista, kun on sovittu nollakorotuksista? Se vain tiedetään, että kiky-loukussa pyristelevän hallituksen SOS-ryhmä on valmis vaikka seisomaan päällään pelastaakseen nahkansa ja edes rippeet tärkeimmästä hankkeestaan.

Entä mikä on se mystinen Suomen malli, jolla selvitetään, mitä seuraavat työehtosopimukset todellisuudessa sisältävät?

Esko Seppänen sanoo, että meitä natotetaan. Siitä jokainen voi olla omaa mieltään, mutta sitä voidaan pitää selvänä, että meitä ainakin kikytetään.

J.K.

Poliitikolle ja muille vaikuttajille on jälleen järjestetty taloudenpuolustuskurssi. Kuka ja milloin järjestää ihmisenpuolustuskurssin?