default_mobilelogo

Sopimuksen tarkoitus

Sopimuksen tarkoitus on saada maamme henkiset voimavarat täysimittaiseen käyttöön panemalla alulle johtamis- ja työmarkkinakäytäntöjen sekä -kulttuurin muutos. Tavoitteena on, että Terttu Grönforsin väitöskirjassaan esittämät 1600-luvulta periytyvät kaavamaiset johtamiskäytännöt ja työmarkkinajärjestelmän vakiinnuttama vastakkainasettelu saadaan muutetuksi siten, että saadaan aikaan yhdessä tekemisen ja yhteisen hyvän hakemisen käytäntö. Talouden pitkäaikainen alamäki on saatava käännetyksi nousuun ja jokaiselle kansalaiselle turvatuksi arvokas elämä, kuten professori Pekka Himanen esittää Kukoistuksen käsikirjoitus –raportissaan.

Muutos ei ole mahdollinen, jos ay-liike makaa poteroissaan ja yritykset ovat kaavoihinsa kangistuneita. Toista kangistaa raha, toista valta.

Pöytäkirjamerkintä

Juha Sipilä sanoo Risto Uimosen kirjoittamassa vaalikirjassa, että ”Suomella on viimeinen hetki tehdä käänne johtamisessa”, jotta se voisi välttää Kreikan tien.

Sopimuksen osapuolet

Sopimuksen osapuoleksi kutsutaan kaikki kansalaiset ja yhteisöt, jotka haluavat myötävaikuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Avainryhmiä ovat erityisesti yrittäjät ja muut työnantajat sekä niiden työntekijät ja luottamusmiehet. Sopimukseen voi liittyä ilmaisemalla mukaantulonsa palautepainikkeella.

Valtiovalta voi liittyä sopimukseen uudistamalla lainsäädäntöä sitten, että se palvelee sopimuksen tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Sopimukseen liittyvät työmarkkinajärjestöt sitoutuvat muuttamaan työehtosopimuksia siten, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.

Sopimus kokonaisuudessaan tai osia siitä on kenen tahansa käytettävissä ilman tekijänoikeusrajoituksia. Se on kuin voileipäpöytä, josta kukin voi ottaa itselleen ja sopijakumppanilleen sopivan annoksen.

Sopimuksen lähtökohta

Sopimuksen peruspilarina on ihmisten taso ja voiman lähteenä ihmisten keskinäisen luottamuksen vahvistaminen ja kunnioitus, joten ihmisiä välineellistävästä kielenkäytöstä, kuten työvoima-sanasta luovutaan muissa yhteyksissä paitsi silloin, kun se on tilastokäsitteenä välttämätöntä. Sama koskee ihmisiä manipuloivaa kielenkäyttöä kuten keppejä ja porkkanoita.

Tämän sopimuksen osalliset solmivat keskinäiset työsopimuksensa tästä lähtökohdasta siten, että tavoitteena on sekä yrityksen että työntekijän kehitys kohti molempien kykyjen ja mahdollisuuksien täysimääräistä toteutumista.

Sopijapuolet tiedostavat, että yritystoiminnan tarkoitus on aina palvella asiakkaita. Voiton tuottaminen on välttämätöntä jatkuvuudelle mutta ei ensisijainen tavoite.

Asiaa voidaan selventää korvaamalla kilpailukyky sanalla palvelukyky.

Paikallinen sopiminen

Sopijapuolet eivät pidä paikallista sopimista vain poikkeamisena lakien tai sopimusten normeista, vaan toimintatapana, joka palvelee edellä mainittua tavoitetta molempien sopijapuolten kannalta. Laissa ja työehtosopimuksissa on lähes rajattomasti joustoja ja sopimismahdollisuuksia yli vähimmäisehtojen. Miniminormit turvaavat vain minimisuorituksen. Ainakaan toistaiseksi ei järjen käyttöä yrityksissä ole kielletty pakottavalla lailla.

Pöytäkirjamerkintä

Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitinen kertoo Demokraatti-lehdessä 18.08.2015, että hän nauttii eniten siitä, että työntekijä onnistuu työssään ja kehittyy. Yhtiössä sovittiin viikon ylimääräisestä lomasta kaikille, kun ”yhteiskuntasopimuksessa” samaan aikaan pyrittiin sadan tunnin työajan pidennykseen vuodessa. Mikään laki tai tes ei rajoita tällaista paikallista sopimista.

Samoin voidaan vapaasti sopia, että työnantaja vaatii lääkärintodistuksen vasta viikon poissaolon jälkeen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää. Sopijapuolet toimivat ehdotuksen mukaisesti.

Palkat työehtosopimuksissa ovat vähimmäispalkkoja. Ylärajaa palkalle ei ole, vaan sen tulee vastata työsuoritusta ja kehittyä sen mukaisesti. Sen sijaan yleiskorotuksista luovutaan, koska niillä ei ole yhteyttä työsuoritukseen.

Vastaavasti monet lakin ja työehtosopimusten määräykset ovat sellaisia, että niiden toteuttamisesta päättää viime kädessä yritys. Osapuolet sopivat, että jos lainsäätäjä muuttaa työsopimuslakia tai työaikalakia siten, että tarkoituksena on esimerkiksi pidentää vuotuista työaikaa sadalla tunnilla tai koeaikaa yleisesti, sitä ei toteuteta osapuolten solmimissa sopimuksissa.

Sen sijaan osapuolet hakevat keinoja, miten käyttää hyväksi näin avautuva markkinarako fiksummalla toiminnalla. Pääsääntönä on, että heti työsuhteen alussa sovitaan yrityksen toimintaan liittyvästä koulutusohjelmasta, jolloin nykyinen laki mahdollistaa koeajan pidentämisen kuuteen kuukauteen.

Jos valtiovalta muuten heikentää työsuhteen ehtoja, osapuolet sopivat erikseen toteutetaanko ne jossakin muodossa vai haetaanko parempia ratkaisuja.

Silloin kuin sopiminen ei ole jostakin syystä mahdollista tai tarpeellista, käytetään henkilöstökonsultointia sellaisena kuin Suomen metalliteollisuuden työnantajaliitto esitti sen HK-ohjelmassaan.

Pöytäkirjamerkintä

Yrityksiä kehitettäessä ja johdettaessa tulisi käyttää hyväksi paras saatavissa olevan asiantuntemus, niin yrityksen sisäinen kuin ulkopuolinenkin. Omaa työtään ja työympäristöään koskevissa asioissa ovat asianomaiset henkilöt itse useimmiten parhaita asiantuntijoita.

Päämääränä tulisi olla, ettei mitään merkittävää muutosta, uudistusta tai laajennusta toteuteta, ilman että mahdollisimman monilla, joiden työhön projekti suoranaisesti vaikuttaa, on ollut tilaisuus esittää kokemuksensa, näkemyksensä ja ehdotuksensa. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa yrityksen etu vaatii tietojen luottamuksellisuutta sekä salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat asiat.

Oman henkilökunnan asiantuntemuksen hyväksikäytön turvaamiseksi olisi yrityksen laadittava oma järjestelmänsä” (HK-ohjelma).

Liitteenä on eräs esimerkki sopimuksesta kriisitilanteessa kirjasta Hyvästit muumimaalle luvusta Työelämän ongelmiin tarvitaan uusi lähestymiskulma.

Ay-liikkeeltä sopijapuolet odottavat, että se kehittää toimintaansa siihen suuntaan, jonka Kimmo Kevätsalo katsoo kirjassaan Yhdestoista hetki sen ainoaksi mahdollisuudeksi olla vahva tulevaisuudessa: Miten se auttaa palkansaajia työpaikkatasolla kehittämään työtään ja työympäristöään. Samansuuntaisia ajatuksia sisältyy myös SAK:n kehittämispäällikön Juha Antilan Vieraskynä-kirjoitukseen Helsingin Sanomissa 26.08.2015.

Pöytäkirjamerkintä

Hyväksi esimerkiksi soveltuu teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolten yhdessä valmistelema ohjelma Hyvä työ – pidempi työura. Se pyrkii edistämään työhyvinvointia ja pidentämään työuria juuri Kevätsalon tarkoittamalla tavalla kehittämällä käytännön toimintatapoja ja –malleja, jotka perustuvat työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaan. Lähestymistapa on hyvin kokonaisvaltainen käsittäen myös johtamistavan ja työntekijöiden näkemysten ja ideoiden huomioon ottamisen.

Lisää ohjausta sopijapuolet voivat saada mm. Meri Lähteenoksan kirjasta Viisas arki, joka on alaotsikkonsa mukaan opas yhteisöllisyyteen. Hänen mukaansa positiivinen kehitys alkaa pienistä asioista, ”joilla osoitetaan välittämistä ja huolenpitoa” toisesta, mistä syntyy ”kokemus läheisyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisyydestä”.

Prosessin edetessä ihmiset ”löytävät voimansa ja laatunsa, he muuttuvat tavalla, jolla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia”. He ovat terveempiä, aloitekykyisempiä ja kestävämpiä.

Sitra vahvistaa nämä teesit raportissaan Muutoksen Suomi, jossa puhutaan ihmisten ”voimaantumisesta”, mitä se pitää muutoksen avaintekijänä.

Yritysjohto näkee tehtävänsä palvelutehtävänä myös yrityksen henkilöstön suuntaan siihen tapaan kuin Wurth Oy:n toimitusjohtaja Pentti Rantanen, joka sanoo että hänen tehtävänsä täyttää tarkoituksensa niin kauan kuin yrityksen henkilöstö tarvitsee hänen palvelujaan (Työsuhdejohtamisen avaimet).

Pöytäkirjamerkintä

Saksalaisomisteiseen Wuerth Oy:hyn kuuluu eri maissa viitisenkymmentä yritystä, joissa ”Suomen Wyrtti” on aina kuulunut kaikilla mittareilla joukon kärkeen.

Allekirjoituspöytäkirja

Näiden luottamusta lisäävien muutosten jälkeen työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua. Tämä yhteiskuntasopimus on viesti työmarkkinajärjestöille ja maan hallitukselle, että ne toteuttavat tarvittavan lain muutoksen. Samoin tarvitaan ”suursiivous” koko vastakkainasetteluun ja epäluottamukseen perustuvassa säännöstössä. Erityisesti työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki kaipaavat uudelleenkirjoittamista.

Työehtosopimuksia kehitetään siihen suuntaan, että ne määrittelevät vain keskeisten asioiden kehykset, joiden puitteissa osapuolet voivat sopia asioista. Esikuvana voidaan pitää Työsuhde-expertit Oy:n Suomen yrittäjille toimittamaa riisuttua sopimusmallia, joka julkistettiin MTV:n uutisissa prinsessa Dianan kuolemaa edeltävänä iltana.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että jos työntekijä joudutaan irtisanomaan henkilökohtaisesta syystä, syy on aina työnantajassa: Joko tehtävään on valittu väärä henkilö tai häntä on johdettu väärin. Koko työyhteisön kannalta on kuitenkin parempi, että virhe voidaan korjata mahdollisimman pian. Ellei muuta sopivaa tehtävää ole tarjolla ja työntekijä joudutaan irtisanomaan, on sillä, joka väittää irtisanomisen tapahtuneen ilman asiallista perustetta, näyttövelvollisuus tästä. Tuomittava korvaus kohtuullistetaan pienten yritysten osalta.

Sopimukseen osalliset ovat sitä mieltä, että sopimuksen mukaan toimien julkisen valtion rahoitustilanne paranee siinä määrin, että menoleikkaukset voidaan karsia noin puoleen. Erityisesti osalliset vetoavat valtiovaltaan, että koulutus- ja tutkimusrahojen leikkauksesta luovutaan kokonaan.

Kauko Parkkinen
selvitysmies

Liite

LAMANTAPPOSOPIMUS

xx Oy työnantajana ja yrityksen henkilöstö ovat tänään sopineet, että ne pyrkivät yhteistoimin välttämään talouskriisin aiheuttamat vauriot ja kääntämään sen sijaan yrityksen kehityksen entistä paremman toiminnan ja palvelun suuntaan.

Tässä tarkoituksessa henkilöstö kokoontuu viikoittain vähintään noin puoleksi tunniksi päivittämään tilannetta. Työnantaja kertoo yrityksen viimeisimmän markkinatilanteen ja kuule työntekijöiden kommentit sekä vastaa kysymyksiin.

Tavoitteena on, että jokaisessa tapaamisessa saataisiin pohdittavaksi vähintään yksi uusi idea, jonka mahdollisesta kehittämisestä sovitaan samalla. Jokainen hyväksi todettu idea palkitaan palkan ja muussa sovitussa muodossa.

Syntyneet erimielisyydet tai muut ongelmat käsitellään tapaamisen yhteydessä välittömästi.

Jos työmarkkinajärjestöt sopivat yleisistä palkanalennuksista, niitä ei tämän sopimuksen voimassa ollessa toteuteta, vaan haetaan muut ratkaisut, joilla päästään parempiin tuloksiin. Jos irtisanomisia vastoin sopimusta joudutaan suorittamaan, sopimus samalla raukeaa, elleivät osapuolet muuta sovi.

Jos jonkin palkkaerän tai muun edun tilapäisestä luopumisesta joudutaan sopimaan, sovitaan samalla siitä, miten ja missä muodossa se kriisin päätyttyä palautetaan tai hyvitetään.

Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Allekirjoitukset