default_mobilelogo



Julkaisuvapaa tiedote

Valtakunnansyyttäjä
Valtakunnansyyttäjänvirasto

Vaatimus tutkinnan uudelleen aloittamiseksi

Helsingin Sanomat on selvityksessään 29.12.2018 kertonut, miten Itä-Uudenmaan poliisin johto on ohjeistanut poliisia ”tappamaan” tietynlaiset rikosilmoitukset tutkimatta niitä. Jutun otsikko ”Poliisia käskettiin jättää tutkimatta rikosilmoituksia” kuvaa ilmeisen osuvasti tosiasioita.

Kun olimme vaimoni kanssa joutuneet taloyhtiömme hallituksen ja ennen kaikkea hallituksen puheenjohtajan meihin kohdistuvan täydellisen eristyksen kohteeksi ja saaneet osaksemme moninaista hallinnollista mielivaltaa ja kiusan tekoa sekä nimittelyä hallituksen ja sen jäsenten taholta, pyrimme saamaan oikeussuojaa tekemällä tutkintapyynnön Itä-Uudenmaan poliisille.

Heti alussa herätti kuitenkin ihmetystä se, että kaikilla asian käsittelyyn osallistuneilla poliiseilla ja syyttäjillä tuntui olevan ikään kuin torjunta ”päällä”, ennakkoasenne, johon tapauksen asiallinen käsittely kilpistyi. Kaikki yritykset tulivat bumerangeina takaisin, eikä meihin otettu mitään yhteyttä. Hyvin kevyin perustein on vain viitattu näytön puutteeseen. Emme ole saaneet edes tietää, mitä hallituksen puheenjohtaja on tutkijan pyytämässä sähköpostissa meistä esittänyt, koska tutkija on kertonut hävittäneensä sen.

Syy selvisi Helsingin Sanomien selvityksestä. Pääasiaa koskeva tutkintapyyntö oli tosin tehty 18.01.2016 eli vajaa vuosi väliaikaiseksi määrätyn ajanjakson jälkeen, mutta jutussa nimettömänä pysyttelevä entinen poliisi sanoo, että sama käytäntö on todellisuutta yhtä edelleen. ”Sitä ei vain ole kehdattu antaa kirjallisena toista kertaa". Asia on mennyt täsmälleen ohjeissa kuvatulla tavalla.

Asiasta kertovan kirjani Painajainen paritalossa – surullinen tositarina virka- ja mielivallan epäpyhästä liitosta ilmestyttyä olen pyytänyt sekä kihlakunnansyyttäjää että valtakunnansyyttäjää määräämään poliisin aloittamaan tutkimukset uudelleen kirjan sisältämän lisänäytön perusteella. Siitä ilmenee myös koko hallituksen ja sen tukihenkilöiden, mm. ”todistajaksi” kutsutun Trafin juristin, toimien kokonaiskuva, mitä tutkijat eivät olleet edes yrittäneet muodostaa, vaan poimivat vain yksittäisiä asioita ja ”ampuivat” ne yksi kerrallaan alas.

Mihinkään näihin pyyntöihin en ole saanut mitään vastausta.

Helsingin Sanomien kertomien tietojen ja aiemmin esittämieni pyyntöjen sekä kirjani sisältämien tosiasioiden perusteella ja liitteenä olevaan kirjoitukseeni viitaten pyydän, että Te valtakunnansyyttäjänä määräätte kihlakunnansyyttäjän joko itse jatkamaan tutkintaa tai määräämään sen poliisin tehtäväksi. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota mielivaltaisten ja kiusaavien toimien kokonaisuuteen.

Kuten kirjani etulehdellä olen kertonut, se on lähetetty Valtakunnansyyttäjänvirastolle heti kirjan ilmestyttyä.

Helsingin poliisikomentaja Tomi Vuori on kertonut, että heillä on ”oma mallinsa”, josta on sovittu syyttäjänviraston kanssa (US 01.01.2019). On selvitettävä, onko Itä-Uudellamaalla tilanne sama ja mikä on sen vaikutus tutkintaan.

Vantaa 02.01.2019

Kauko Parkkinen OTK, VTM, tietokirjailija

Lummepolku 2 D
01300 Vantaa

09-823 7795
kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi

Liite

www.kaukoparkkinen.com 02.01.2019

”Vaietuinkin asia nousee esiin,
mutta silloin, kun se itse tahtoo
".
Nobel-kirjailija Mukkulassa

"Poliisi: ei ruumiita, ei rikosta” - raaka pila olikin karmeaa todellisuutta

Kirjani Painajainen paritalossasurullinen tositarina virka- ja mielivallan epäpyhästä liitosta sai alkunsa siitä turhautumisesta, että taloyhtiön mielivaltaista hallintoa vastaan ei ollut saatavissa oikeussuojaa miltään taholta. Kaikki kanavat olivat tukossa. Näytti siltä, että vallan väärinkäyttö oli sekä oikeuslaitoksen että poliisin ja syyttäjälaitoksen erityisessä suojeluksessa, ja me vaimoni kanssa olimme häiriköitä.

Tämä ei ”oikeusvaltio” Suomessa ole mitenkään tavatonta, sillä kuten käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesliiton lehdessä Lakimiesuutisissa, vallan väärinkäyttöä vastaan Suomessa saatava oikeussuoja on verrattavissa oikeussuojaan entisissä Itä-Euroopan sosialistissa maissa. Kuitenkin asiaan liittyi niin monia poikkeavia piirteitä, että niiden selvittäminen vaati kirjan.

Nämä saivatkin selityksensä, kun Helsingin Sanomat julkaisi 29.12.2018 toimittajansa Juho Jokisen laajan selvityksen otsikolla ”Poliisia käskettiin jättää tutkimatta rikosilmoituksia”. Tätä kutsutaan poliisin ammattitermillä ”juttujen tappamiseksi”.

Tämä koski Itä-Uuttamaan poliisia, jonka piiriin kotipaikkamme Tikkurila kuuluu. Ylemmältä taholta tullut velvoittava ohje oli tosin voimassa vain neljä kuukautta ja oma tutkintapyyntömme oli tehty vajaa vuosi sen jälkeen, mutta jutussa nimettömänä pysyttelevä entinen poliisi sanoo, että sama käytäntö on todellisuutta yhtä edelleen. ”Sitä ei vain ole kehdattu antaa kirjallisena toista kertaa".

Otsikossa siteerattu kirjan väliotsikko oli tietenkin vähän yliampuva, mutta asiallisesti se osui täsmälleen maaliin. HS:n juttu kertoi, että poliisin tuli pääsääntöisesti tappaa jutut tutkimatta niitä. Syyttäjä yhtyi ilomielin poliisin esityksiin ja alkoi huutaa puhelimessa, kun kyselin perusteita. Myös potkut saanut valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen yhtyi näihin tappotalkoisiin, eikä hänen seuraajansa Raija Toiviainen ole pyynnöstä huolimatta osoittanut vähäisintäkään merkkiä uudesta harkinnasta, vaikka kirja sisälsi uutta näyttöä asiasta, jossa entinenkin näyttö olisi riittänyt, jos asia olisi tutkittu.

Syyttäjät luonnollisesti tuntevat poliisin ohjeistuksen, ovat todennäköisesti olleet niitä valmistelemassakin. On menty tarkalleen niiden mukaisesti, joten asia menee suoraan EVVK-osastolle.

Samoin kävi Suomen Lakimiesliitossa, jonka lehdelle Lakimiesuutisille lähetin arvostelukappaleen kohta kirjan ilmestyttyä alkukesästä. Kun kirjasta ei näkynyt mitään mainintaa, kysyin liiton hallitukselta, aikoiko liitto pimittää kirjan.

Vastaus viipyi ja kertoi, että kirjaa ei esitellä. Mitään asiallista perustelua ei esitetty.

Lähettäjä: Jore Tilander
<<mailto:jore.tilander@lakimiesliitto.fi>jore.tilander@lakimiesliitto.fi>
Lähetetty: tiistai 9. lokakuuta 2018 11.25
Vastaanottaja: <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi
Aihe: VL: Onko Lakimiesliiton kanta se, että kirjani tulee pimittää?

Kiitos viestistäsi, joka tavoitti myös Lakimiesliiton hallituksen jäsenet.

Joudumme tekemään Lakimiesuutisissa valintoja käsiteltävien aiheiden suhteen. Tällä kertaa olemme päätyneet siihen, ettemme käsittele kirjaa ”Painajainen paritalossa” Lakimiesuutisissa. Kyse on tavanomaisesta harkinnasta julkaistavan sisällön suhteen.

Ystävällisesti,
Jore Tilander
Toiminnanjohtaja

Liitto osallistuikin näihin talkoisiin ammattitaidolla tappamalla kirjan, sillä sen hallituksen puheenjohtajana on Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä, Hesarin jutussa asiaa selitelleen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Ari Karvosen kollega. Hän haluaa luonnollisesti suojella kollegansa, koska tietää hyvin, että kyseessä on ihan normaali ohjeiden mukainen toiminta, business as usual.

Varmaan Sisä-Suomen poliisilaitoksessa toimitaan samoin. Rytkölä siis suojeli myös itseään. Kertoihan Helsingin poliisikomentaja Tomi Vuori Uuden Suomen mukaan 1.1., että heillä ”oma mallinsa”, josta on sovittu syyttäjänviraston kanssa. Onkohan oikeuslaitoskin ollut mukana sopimassa asiasta? Se selittäisi sen omituisen toiminnan.

Vuori ihmettelee, että asiasta on noussut kohu vasta nyt. On syytäkin ihmetellä.

Olisikohan Rytkölän itsensä tai liiton päättävien elinten syytä tehdä johtopäätöksiä?

Kaikesta päätellen rikoskomisarioiden Patrick Karlssonin ja Juha Juurisen ”tutkinta” alkoi todella suurin piirtein kuvaamallani tavalla: ”Karlsson oli ensin luultavasti laskenut ruumiit, ja kun niitä ei ollut, ei ollut rikostakaan.”

Olihan HS:n julkaisemien ohjeiden mukaan ”yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamiset” ohjattava ”rajoitukseen”, mikä tarkoittaa tappotuomiota. Taloyhtiön hallitus saa siis vapaasti loukata perustuslaillista oikeuttamme valita vapaasti asuinpaikkamme ja nauttia kotirauhasta. Myös jatkuvat törkeät kunnianloukkaukset olivat ihan OK. Perätön lausumakin oikeudessa on pikkujuttu.

Kuten kerron, emeritusprofessori Terttu Utriaisen mukaan valtiovallan on huolehdittava siitä, että toiset kansalaisetkaan eivät loukkaa kanssakansalaistensa perustuslaillisia oikeuksia, mutta poliisi on julistanut meidät lainsuojattomiksi. Olemme vapaata riistaa.

Median tappotalkoot

Media osallistui tappotalkoisiin yhtenä miehenä tappamalla kirjan Helsingin Sanomien johdolla. Pääpyövelin rooli sopii sille luonnostaan, sanoihan Jorma Ojaharju, että ”kirja, jota Helsingin Sanomat ei ole esitellyt, ei ole olemassa”.

Iltalehden Mika Koskisen hermot eivät kestäneet kirjaa lainkaan. Kun lähetin hänelle kirjan ja tarjosin tilaisuutta tulla yhtiökokoukseen, jossa luovutin kirjan taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajalle, hän pani täyskiellon kaikelle postilleni.

Lähettäjä: Koskinen Mika<mika.koskinen@iltalehti.fi>
Lähetetty: torstai 31. toukokuuta 2018 20.44
Vastaanottaja: Kauko Parkkinen<kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi>
Aihe: Re: Asunto-oy L:n hallitus uskoo pääsevänsä kuin koira veräjästä

Kauko, pyydän ystävällisesti, että poistat nimeni postituslistalta.

Yt

Mika

Yhtä mykistävästi kirja vaikutti Vantaan Sanomien päätoimittajaan Mikko Heinoon, jolle tarjosin viikon ajaksi kotikenttäetua ja ensiyön oikeutta tehdä juttu kirjasta. Vaikutus oli ilmeisesti sama kuin Risto Uimosen kuvaama poliitikkojen tapa: tekeytyy sokeaksi, kuuroksi ja halvaantuneeksi. Hän ei ole toipunut vieläkään.

Koko lähes sadan päätoimittajan katras, joka viime keväänä itki kokosivun ilmoitusten voimalla sananvapautensa olevan uhattuna, sai 08.08.2018 tiedotteen ja esitteen kirjasta sekä tarjouksen esittelykappaleesta. Se meni mediassakin suoraan EVVK-puolelle, yhtään tilausta ei tullut. Enkä ole havainnut asiasta edes yhtään mainintaa muualla kuin ilmaisjakelulehti Tikkurilassa, joka julkaisi liitteen tekstin.

Hesarin jutussa – miten se pääsi lipsahtamaan julkisuuteen? – Ari Karvonen toivoo yhteiskunnallista keskustelua asiasta. Miten se on mahdollista ”Euroopan aasialaisimmassa valtiossa” (Liisa Björklund), jossa media on omaksunut tehtäväkseen vallan väärinkäytön suojelemisen?

Lisää/poista listalta: Internet-sivu tai Webmaster

Tältä sivulta selviävät sähköpostiosoiterekisterin ylläpitäjä ja rekisteritiedot.