default_mobilelogo

Tilastokeskuksen viimeinen työllisyyskatsaus 21.03.2017 ennen kuntavaaleja kertoo karusti, mikä on todellisuus siinä talousnousun hypetyksessä, jota hallituspuolueet ovat pääministeri Juha Sipilän johdolla viime vuoden lopulta harjoittaneet. Siihen saakka Sipilä oli saarnannut, että Suomessa ei ole riittävästi kriisitietoisuutta, mutta tuolloin hän koki yhtäkkisen valaistuksen ja alkoi moittia niitä, jotka eivät havainneet taloustaantuman jo olevan ohi.

Sipilän valaistuminen osui samaan aikaan, jolloin Suomen Pankki pääjohtajansa Erkki Liikasen johdolla 13.12.2016 julisti talousnousun jouluevankeliumia. Pankin ennustepäällikön Juha Kilposen esitys samana päivänä osoitti, että pohjalla oli vahva usko kiky-sopimukseen ja ”Suomen malliin”, jotka molemmat olivat lähinnä hallituksen tuulentupia.

Talousluvut viimeiseltä neljännekseltä kertoivat, että talous oli jämähtänyt paikalleen edelliseen neljännekseen verrattuna. Kuitenkin Sipilä vielä veronmaksajien veropäivässä 15.03.2017 julisti, että käänne taloudessa oli tapahtunut. Samana päivänä julkistetut Eurostatin tilastot kertoivat, että Suomen teollisuustuotanto oli supistunut 0.8 prosenttia joulukuusta ja 0.1 prosenttia edellisen vuoden tammikuusta.

Tilastokeskuksen tämänpäiväiset luvut kertovat, että työllisyys on asiallisesti samalla tasolla kuin vuosi sitten vain pienin muutoksin puoleen ja toiseen. Työttömiä on 6 000 vähemmän, erotus edelliseen vuoteen on pienentynyt. Työllisyysaste on 67.3 prosenttia, 0.6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten, kaukana hallituksen tavoitteesta 72 prosentista. Kaikki mahtuvat virhemarginaaliin. Piilotyöttömiä on pari tuhatta enemmän ja uusia avoimia työpaikkoja kolme tuhatta vähemmän, mikä viittaa hiipumiseen, mikä rakennusalan kohdalla näyttää jo selvältä.

Pääministerillä täytyy olla puheittensa taustalla vaihtoehtoisia faktoja, tai sitten on kysymys vain reippaasta valmistautumisesta kuntavaaleihin. Merkillistä on kuitenkin, että media on lähtenyt siihen niin estottomasti mukaan ja suoltaa valeuutisia.

Pääministeri puhuu mielellään loikista ja ihmeistä, mutta tässä ei sellaisesta ole kysymys, ei edes hiiren hyppimästä.

Työmarkkinoilla vallitsee normaali Suomen malli, ankara aseiden kalistelu ja palkankorotusvaatimusten valmistelu. Kikityksen tilanne käytännön tasolla työpaikoilla on Ilta-Sanomien kuvaama: ”herättää joko ärtymystä, epäluottamusta, epäuskoa, silmien pyörittelyä tai hysteerisiä naurukohtauksia. Monessa paikassa näiden yhdistelmiä.” Business as usual.