default_mobilelogo

Helsingin Sanomat julkaisi 04.03.2018 Jaakko Lyytisen laajan ja perusteellisen artikkelin siitä, miten Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtävistä Terveystalon liiketoimintajohtajaksi siirtynyt lääkäri ja entinen kokoomuspoliitikko Laura Räty kiersi Itä-Suomea yhtiön toimipisteitä katsastaen.

Juttu paljastaa kristallinkirkkaasti, miten tarkoin hän ja koko suurten yhtiöiden terveysbisnes on omaksunut Björn Wahlroosin opit, jotka tämä esitti kirjassaan Markkinat ja demokratia (www.kauko-kustannus.fi: OSuVa - euroExtra s. 6: Wahroosit isästä poikaan).

Kirjoittaja sanoo Ilta-Sanomien kertoneen viime syksynä, että Terveystalo oli ohjeistanut lääkäreitä lähettämään kaikki leikkauspotilaansa Pohjois-Savosta Varkauteen riippumatta siitä, missä päin laajaa yhtiölle ulkoistettua aluetta nämä asuvat. Räty ei tuolloin kommentoinut asiaa mutta sanoo nyt, että ”se on täysin normaalia lainmukaista toimintaa, jota kaikki tekevät, myös julkisen sektorin organisaatiot”.

Räty määrittelee ”prosessitehokkuuden”: ”Minimoidaan kustannukset ja vaiva. Maksimoidaan tulokset ja toivottavasti myös asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi.”

Siinä ovat hyvin pelkistettyinä Wahlroosin opin ydinajatukset. Hän sanoo kirjassaan, että ”johtajien ainoa velvollisuus on kaikin laillisin keinoin maksimoida osakkeenomistajien sijoittaman pääoman arvo”. ”Johtajat eivät voi johtaa sen työntekijöiden, alihankkijoiden sen enempää kuin alihankkijoidenkaan hyväksi". Poikkeamiset tästä johtuvat toisaalta epävarmuudesta ja toisaalta johtajien ja johtoryhmien epäpätevyydestä.

Rätyä ei voi epäillä epävarmuudesta tai epäpätevyydestä. Hän antoi vahvan näytön härskiydestään jo Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana vaatien mm., että Vantaan pakkoliitos Helsinkiin oli kirjattava hallitusohjelmaan. Nyt hän sanoo suoraan, että sairaiden ihmisten rahtaaminen mistä tahansa kaukaa on täysin laillista toimintaa. Tuloksen eli voiton maksimointi on selvä ykkönen ja asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi jää kakkoseksi toivotaan toivotaan -osastolle.

Miten tämä mahtaa käydä yksiin palvelujen helpon saatavuuden kanssa, joka on yksi soten perusajatuksista?

Raakaa kapitalismia

Tässä on puhtaaksi viljeltynä raadollinen kapitalismi, jonka Wilhelm Röpke nimeää markkinatalouden turmeltuneeksi muodoksi.

Lyytinen kertoo, miten suuret terveysfirmat ovat käynnistäneet suursiivouksen markkinoilla ostamalla pois pieniä perheyrityksiä.

Sekin on epäilemättä täysin laillista toimintaa. Ja täsmälleen Wahroosin opin mukaista. Varmaan hyödyllistäkin, sillä Wahlroos on sanonut, että perheyritysten aika on ohi, niiden ”paternalistinen kulttuuri” ja ”siirtymäriitit” edustavat feodalismia. Ne ovat kuuluisia ennen muuta riidoistaan ja juonitteluistaan.

Tämä oppi on juurrutettu syvälle suomalaisten mieliin. Hesari on tehnyt vahvaa työtä julkaisemalla toistuvasti Wahlroosia hypettäviä monen sivun juttuja, viimeksi 04.12.2018, jolloin Anni Lassila sanoo syyksi jutun tekoon kysymyksen, miten wahlrooseja saataisiin lisää (www.kaukoparkkinen.com 04.02.2018: Hesari sen kertoo: Miten kenestä tahansa voi tulla Wahlroos).

Kun Yle seuraa perässä ja mediaa ohjaa ”parviäly” (Heikki Elonheimon termi), on tällä opilla vapaat markkinat.

Ja varmemmaksi vakuudeksi vahvana selkänojana on talousnobelisti Bengt Holmström, jota Lassilan tavoin kiehtoo ajatus uusista wahlrooseista (www.openfinland.net 13.04.2014: Holmström puhuu sivu suunsa – Suomeen ei tarvita lisää wahrooseja).

Virkamiespuolue kokoomukselle tämä kaikki sopii tietenkin erinomaisesti, mutta puolueen kansanedustajan Elina Lepomäen se näyttää säikäyttäneen perusteellisesti. Keskustalle tämä on Alkion opin irvikuva, mutta maakuntahallinnon kaappauksen huumaamana se on valmis nielemään sen. Sille valta on ykkösasia, ja nykykeskustallekin kansalaisen terveys jää kakkoseksi.

Sinisille kelpaa kaikki, kun tulevaisuus on musta.

Oma ironiansa on siinä, että Lepomäki on Ajatuspaja Liberan hallituksen puheenjohtaja ja Wahlroos sen varapuheenjohtaja.