default_mobilelogo

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen hehkutti eilen 13.12.2016 taloustoimittajille ilosanomaa, että taantuma on nyt taakse jäänyttä elämää, vaikka ei vielä ihan ryminällä noustakaan, eikä ehkä ole vielä aika panna lapsilisiä kolminkertaisiksi.

Samana iltana pankin keskustelutilaisuudessa toimistopäällikkö Juha Kilponen oli hieman maltillisempi, vaikka yleissävy olikin sama. Hänelläkin keskeinen peruste oli kiky-sopimus, jonka hän kertoi vähentävän yritysten työvoimakustannuksia. Kysyessäni, mitkä elementit siinä erityisesti vaikuttavat tähän tulokseen, olivat palkankorotusten nollalinja ja työajan pidennys odotusten mukaisesti kärjessä.

Kysyin edelleen, uskovatko ennusteen laatijat todella, että ammattiliitot solmivat seuraavat sopimukset alle AKT:n tason, joka kikytyksestä ulos jäätyään teki sopimuksen ilman työajan pidennystä. Koskaan ennen sellaista ihmettä ei ole tapahtunut. Palkkakustannuksista ei ole kerrottu, mutta naapuriliitot tietävät sen kyllä.

Vastaus sisälsi hippusen uskoa mutta enemmän toivoa, että keskusliitot ”pystyvät koordinoimaan” liittojen neuvotteluja. Julkilausumattomana taustana aivan ilmeisesti kummitteli myös ”Suomen malli”.

Tilaisuuden jälkeen tarjosin Kilposelle pientä tai keskisuurta vetoa siitä, että yhtään sopimusta ei solmita alle AKT:n tason, vaikka liitot alan huippuosaajina ja tupoteatterin ammattilaisina osaavatkin piilottaa todellisen hinnan niin hyvin, että kukaan ulkopuolinen ei saa sitä selville.

Kotiin palattua jo saimmekin uutisista kuulla STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan kertovan, että Suomen mallista ei tule mitään ja seuraavat sopimusneuvottelut käydään aivan vanhaan tapaan liittokierroksena, business as usual.

Todellinen Suomen malli on siis edelleen täsmälleen sama kuin tupoevankeliumi vuonna 1981:

Älä pane nyrkkiäsi vakan alle, vaan jos sinulla on kaksi ihokasta ja yleinen linja on kolme ihokasta, niin mene ja mottaa työnantajaasi toisellekin poskelle, että saisit neljä ihokasta ja ilmaisen pesun. Sillä te olette maan suola, mutta jos suola käy mauttomaksi, niin mistäpä sitä uutta suolarahaakaan saa, ken itse sit´ ei hanki ay-hengen nimessä ja kautta. Sillä ei viidellä prosentilla ja kahdella kymmenyksellä monta suuta ruokita, kun jo loppuvatkin jauhot vakkasesta ja öljy autosesta (Näin tehdään tuhopolitiikkaa 1981, www.kauko-kustannus.fi).

Suurin piirtein saman kertoi vähän toisin sanoin entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius vanhoista asiakkaistaan muutama vuosi sitten Lakimiespäivän esitelmässään.

Samassa STTK:n tilaisuudessa Palolan kanssa puhunut valtiovarainministeri Petteri Orpo olikin jo havainnut, että ei se Suomen malli niin välttämätön olekaan, kunhan vientialat määräävät korotusten tason ja koordinaatio toimii. Vanhaan malliin.

Orpo esitti kuitenkin hurskaan toivomuksen, että liitot jatkavat ponnisteluja ”Suomen mallin” rakenteluksi ja kertovat hallituksen puolivälin tarkastelussa, millaisia korotuksia syksyllä on odotettavissa. ”Mä toivon vaan, vaikkei´ ois´ toivoa ollenkaan”, sanoisi virrentekijä.

Entistä useampi yritys herää hitaasti huomaamaan työajan pidennyksen mielettömyyden, joka on jo aikaansaanut ainakin muutamia lakkoja. Jotkut uskovat siihen vielä kuitenkin. Yle-tv:n Ykkösaamussa 03.12.2016 sen toteuttamisesta omissa päämajoissaan kertoivat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Aikuuset miehet, kuten Pohjanmaalla sanotaan, askartelevat tällaisten asioiden parissa! Henkistä köyhyyttä, kaiken köyhyyden äitiä, ei voi juuri paremmin ilmaista.

Kokoomuksen tulevaksi poliitikoksi ilmoittautuva Tuomo Luoma sanoo Uuden Suomen plogissaan 13.12.2016, ettei arkijärki tue ennusteita. Hän kertoo 20 vuotta sitten kaiken menettäneenä ajatelleensa, että kunpa pankit ja asiantuntijat olisivat olleet häntä viisaampia tai ainakin rehellisiä. Myöhemmin hän sanoo ymmärtäneensä, että nämä vain toistelivat eliitin ja poliitikkojen ajatuksia. ”Mitä valoisampaa tulevaisuutta lupaa, sitä enemmän saa ääniä ja samalla luvan jatkaa samaan tapaan”.

Mauno Koiviston aikanaan siteeraama ison kirjan viisaus sanoo, että ”hyvän sanoman tuojalla on suloiset jalat”. Ja suloiset galluplukemat.

Erityisen suloisilta Liikasen ja varsinkin muutaman yön yli nukkumisen jälkeen kelkallaan täyskäännöksen tehneen pääministeri Juha Sipilän sanat kuulostavat ay-pamppujen korvissa. He ovat vaihtaneet Paperiliiton puheenjohtajan Veikko Ahtolan legendaarisen klubiaskin kannen Excel-taulukkoon, koska siellä on helpompi hinnoitella jokainen sana, jolla Sipilä ja monet muut poliitikot hehkuttavat talouskehitystä. Viimeistään syksyllä on maksun aika.