default_mobilelogo

Suomen työmarkkinajärjestelmän kummajainen, 1970-luvun alussa säädetty työehtosopimusten yleissitovuus, on kokemassa luonnollisen kuoleman, kun ammattiliittojen jäsenmäärä putoaa ja bluffi paljastuu.

Lain mukaan myös työnantajaliittoon kuulumattoman työnantajan on noudatettava asianomaisen alan edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä vähimmäisehtoina.

Avainkäsite on ”edustavana pidettävä”. Alun perin säännös oli varsin selvä. Ollakseen edustava ja siis yleissitova sopimuksen piiriin tuli kuulua ainakin noin puolet alan työntekijöistä. Tähän laskettiin sopijaosapuolena olevan ammattiliiton jäsenet, jotka olivat työsuhteessa asianomaisen työnantajaliiton jäsenyrityksissä.

Vuonna 2001 voimaan tulleessa nykyisessä työsopimuslaissa säännöstä löysennettiin tiukan väännön jälkeen. Itse säännös tosin jäi ennalleen, mutta perusteluihin kirjoitettiin varsin epämääräisiä ”pehmennyksiä”, ja lopullinen päätösvalta jäi erilliselle lautakunnalle, joka vahvistaa, mitkä sopimukset ovat yleissitovia. Lähtökohtana on edelleen noin 50 prosentin kattavuus.

Ilta-Sanomien 09.11.2018 julkaisema Timo Haapalan selvitys osoittaa, että yleissitovuus on huteralla pohjalla ja rapautuu hyvää vauhtia jäsenmäärän edelleen laskiessa. Todelliset jäsenmäärät ovat pitkälti alle sen, mitä julkisuuteen on kerrottu ja jotka ovat ilmeisesti olleet myös edellä mainitun lautakunnan päätöksen pohjana.

Mm. SAK on puhunut miljoonajäsenisestä järjestöstä, mutta Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestölle ilmoitettu jäsenmäärä on vähän päälle 627 000. Tätä voi pitää luotettavana, koska sen perusteella SAK maksaa jäsenmaksunsa kyseiselle järjestölle. Suurin piirtein samassa suhteessa on ilmaa myös STTK:n ja Akavan jäsenmäärissä.

Luvuista eivät tietenkään näy suoraan työehtosopimusten osapuolina olevien keskusjärjestöjen jäsenliittojen jäsenmäärät, mutta selvältä näyttää, että järjestelmä on perustunut varsin mittavaan bluffiin, joka vaatii sen suursiivousta. Avoin kysymys on, tapahtuuko se lautakunnan kautta, kun sen päätösten perusteet ovat rauenneet, vai vaatiiko se raskaiden oikeudenkäyntien tien. Valmiutta lain muutokseen voi epäillä.

”Sivutuotteena” paljastuu myös se bluffi, jonka perusteella Sipilän hallitus jakeli avokätisesti kiky-sopimuksen ”kompensaatioita”. Muistamme hyvin sen hiuksia nostattavan jännitysnäytelmän, kun seurattiin desimaalin tarkkuudella, toteutuuko 90 prosentin kattavuus.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo vastauksessaan laskentaperustetta koskevaan kanteluuni, että sillä ei ole mahdollisuutta päästä järjestöjen jäsenrekistereihin. Se ei myöskään viitsinyt kysyä verovaroja jakavilta päättäjiltä, olivatko nämä mitenkään edes yrittäneet selvittää edustavuuslukujen luotettavuutta.

Meillä ay-liike on valtio valtiossa ja kaiken kontrollin ulkopuolella (Liite).

Liite

Lähettäjä: Kauko Parkkinen [ <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi]
Lähetetty: maanantai 8. tammikuuta 2018 12.12
Vastaanottaja: 'toimitus@stt-lehtikuva.fi' < <mailto:toimitus@stt-lehtikuva.fi> toimitus@stt-lehtikuva.fi>
Kopio: 'hs.paakirjoitus@hs.fi' < <mailto:hs.paakirjoitus@hs.fi> hs.paakirjoitus@hs.fi>
Aihe: Tiedote: Kiky-sopimukseen käytettyjen verovarojen käyttö kaiken kontrollin ulkopuolella

Julkaisuvapaa

Tiedote 8.1.118

Kiky-sopimuksen rahanjakoperusteet jäävät hämärän peittoon

Tein 15.9.2016 Valtiontalouden tarkastusvirastolle selvityspyynnön koskien ns. kiky-sopimuksen perusteella tehtyjen veroalennusten perusteita. Sen edellytyksenä oli työmarkkinajärjestöjen sopimuksen vähintään 90 prosentin kattavuus, mutta missään ei selvitetty, miten tuo kattavuus laskettiin. Yleisesti tiedetään, että järjestöjen jäsenmäärätiedot ovat varsin epäluotettavia, kuten mm. Helsingin Sanomat taannoin totesi pääkirjoituksessaan. (HS 2.12.17: "Ammattiliittojen - ja palkansaajakeskusjärjestöjen - ilmoittamiin jäsenmääriin sietää suhtautua varauksin" ). Usein ne saattavat olla tarkoituksella harhaan johtavia.

Virasto kertoo, että sillä ei ole pääsyä järjestöjen jäsenrekistereihin, eikä se voi muutenkaan saada tietoja järjestöiltä (pdf).

Vastaus vahvistaa sen epäilyn, että Suomessa verovarojen käyttö on kaiken kontrollin ulkopuolella, kunhan se perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Rahaa voidaan tällöin käyttää satoja, ellei tuhansia euroja, sillä kiky-sopimuksen perusteella eri yhteyksissä käytettyjen verovarojen määrästä on käytännössä mahdoton saada selvää. Tässä yhteydessä puhuttiin 415 miljoonasta eurosta, mutta se tuskin on koko totuus asiassa.

Näyttä siltä, että Suomessa tällaisen rahankäytön laillisuuden selvittäminen ei kuulu kellekään.

Kauko Parkkinen
tietokirjailija
Yhteystiedot selvityspyynnössä

Lähettäjä: VTV Kirjaamo [ <mailto:Kirjaamovtv@vtv.fi> mailto:Kirjaamovtv@vtv.fi]
Lähetetty: maanantai 8. tammikuuta 2018 10.10
Vastaanottaja: <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi
Aihe: VS: HS 2.12.17: "Ammattiliittojen - ja palkansaajakeskusjärjestöjen - ilmoittamiin jäsenmääriin sietää suhtautua varauksin" Sietääkö VTV tällaisen suurpiirteisyyden?: Dnro 369/33/2017

Vastaanottaja / Mottagare: Kauko Parkkinen
Tiedoksi / Till kännedom: Johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Kerppilä
Asianumero (dnro) / Ärende nummer (dnr): VTV 369/33/2017
Viestin liitteet/ Bilaga: VTV:n päätös
Käsittelijä/Handläggare: Johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Kerppilä

Lisätietoja:
Lisätietoja antaa tarvittaessa asian käsittelijä.
Ytterligare information fås av den som sköter ärendet.

Ystävällisin terveisin/ Med vänlig hälsning
Valtiontalouden tarkastusviraston kirjaamon henkilökunta

Valtiontalouden tarkastusvirasto, Statens revisionsverk, National Audit Office of Finland
Porkkalankatu 1, FI-00180 Helsinki, Finland
<http://www.vtv.fi> www.vtv.fi

Lähettäjä: Kauko Parkkinen [ <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi]
Lähetetty: torstai 15. syyskuuta 2016 4.52
Vastaanottaja: 'kirjaamo@vtv.fi' < <mailto:kirjaamo@vtv.fi> kirjaamo@vtv.fi>
Kopio: 'toimitus@stt-lehtikuva.fi' < <mailto:toimitus@stt-lehtikuva.fi> toimitus@stt-lehtikuva.fi>
Aihe: Julkaisuvapaa

Lähettäjä: Kauko Parkkinen [ <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi]
Lähetetty: maanantai 8. tammikuuta 2018 13.24
Vastaanottaja: 'esa.tammelin@vtv.fi' < <mailto:esa.tammelin@vtv.fi> esa.tammelin@vtv.fi>; 'leena.kerppila@vtv.fi' < <mailto:leena.kerppila@vtv.fi> leena.kerppila@vtv.fi>
Aihe: VL: Kiky-sopimukseen käytettyjen verovarojen käyttö kaiken kontrollin ulkopuolella

VTV:n ”selvitys” Vastaus ei ole yllättävä. Kun työmarkkinajärjestöt ovat asialla, ei toimiin haluta puuttua. Olisi ollut hyvin yksinkertaista kysyä ainakin valtion veropäätöksen tekijöiltä, ketä he sitten ovatkin, miten he selvittivät tietojen paikkansa pitävyyden.

Asia ei näytä kiinnostavan VTVta, tuskin ketään muutakaan. Lähes puolentoista vuoden aikana on aikaansaatu mitään sanomaton ”selvitys”.

Terveisin

Kauko Parkkinen

Valtiontalouden tarkastusvirastolle

ASIA: Selvityspyyntö koskien kilpailukykysopimuksen mukaisen veroalen laskentaperustetta

Kysymys on valtioneuvoston tulevan vuoden budjettiin liittyen tekemä tai lupaama päätös noin 515 miljoonan euron veroalesta, jonka edellytyksenä on, että sopimuksen kattavuus nousee vähintään 90 prosenttiin.

Mielestäni tässä on luovutettu hallituksen ja eduskunnan budjettivaltaa järjestöille, ja se on ilmeisesti tapahtunut harhaan johtavin tai ainakin epämääräisin perustein.

Asia ei tietämäni mukaan ole vireillä muilla foorumeilla.

Toivon, että virasto selvittää käytetyt laskelmat ja tarkistaa ne sekä antaa lain suomin mahdollisuuksin ohjauksen, jolla asia voidaan palauttaa asianmukaisille raiteilleen.

Perusteluna viittaan jäljempänä seuraavaan liitteeseen.

Vantaalla 15.9.16
Kauko Parkkinen
OTK, VTM, tietokirjailija

Lummepolku 2 D.
01300 Vantaa
09-823 7795
<mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi

Liite

Kauko Parkkinen www.openfinland.net 14.09.2016

Mihin lukuihin kikyn veroale perustuu?

Media on henkeään pidätellen seurannut, toteutuuko 515 miljoonan euron kiky-ale verotuksessa vai jäädäänkö alemme portaalle 400 miljoonaan. EK kertoi tiedotteessaan 28.08.2016 ilosanoman, että ”kilpailukykysopimuksen kattavuus on 91 prosenttia”, joten se on ylittänyt rajan ”rimaa hipoen”, ja hallitus palkitsee sen ruhtinaallisesti. EK ei kuitenkaan kertonut, mistä luvuista kattavuus on laskettu.

Mediassa on puhuttu yleisesti, että näin suuri osuus palkansaajista on sopimuksen piirissä, mutta laskelmien perusteita ei tiettävästi ole kerrottu missään. Kyseessä on kuitenkin niin merkittävä raha, että perusteilta on edellytettävä täsmällisyyttä.

Palkansaajista siis kuitenkin on kysymys, mutta millaisista palkansaajista? Ovatko pohjana ammattiliittojen jäsenmäärät tai EK:n jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrä tai jokin muu peruste?

Ammattiliittojen jäsenmäärä ei ainakaan missään tapauksessa voi laskennan perusteena, sillä niiden jäsenistä vain osa on palkansaajia, ja kaikki niiden jäsenet eivät kuulu työehtosopimusten piiriin. Esimerkiksi Metallityöväen liitolla on eläkeläisjäseniä ja opiskelijajäseniä, jotka eivät saa palkkaa.

Vastaavia ryhmiä on jokseenkin kaikilla ammattiliitoilla. Onko ne putsattu pois, jos perusteena on niiden jäsenmäärä? Kaikilta osin se tuskin on edes mahdollista.

Monilla liitoilla on myös yrittäjäjäseniä, jotka eivät myöskään ole palkansaajia. Itse en ole ollut palkansaaja vuoden 1986 jälkeen, mutta Lakimiesliiton eläkeläisjäsenenä olen edelleen ja sitä kautta ilmeisesti mukana Akavan kattavuusluvuissa.

Ammattiliitoilla on eri syistä intressi ilmoittaa jäsenmääränsä yläkanttiin, joten sieltä ei välttämättä putsata pois ”kuolleita sieluja”. Sillä on merkitystä mm. liittojen lomatukia jaettaessa.

Kaikissa ammattiliitoissa on myös sellaisia jäseniä, joita mikään työehtosopimus ei koske enempää työehtosopimuksen kuin yleissitovuudenkaan perusteella. Näiden määrästä tuskin kellään on luotettavaa tietoa.

Kiky-logiikka puhuu tietenkin sen puolesta, että veroale koskee vain niitä, jotka kuuluvat työehtosopimusten piiriin, koska sen tarkoitus on korvata sopimuksesta aiheutuvat palkanalennukset. Eläkeläisten alen tarkoitus on äänten kalastus.

Käytettyjen lukujen tarkistaminen kuuluu mielestäni Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Pitkällisen vatuloinnin jälkeen väkisin puserretun ”yhteiskunta-/kikysopimuksen” syntyhistoria sisältää kaikki ne tupoteatterin ainekset, joilla keskitettyjä sopimuksia on kohta puoli vuosisataa tehty. Dramaattiset uhkailut ja bluffi kuuluvat siihen olennaisina ainesosina Tällä kertaa vain näytelmä oli tavallista pitempi ja tuskallisempi ja valtion ohjaus tavallistakin vahvempi. Kuntatyöntekijöiden loppu-uhkaus istuu hyvin perinteiseen malliin, kuten myös asioiden loppulässähdys työryhmiin.

Kokonaan toinen asia, kuka perkaa tehdyt sopimukset, mitä ne todellisuudessa sisältävät. Mitä tarkoittaa esimerkiksi eräissä sopimuksissa oleva maininta palkantarkistuksista, kun on sovittu nollakorotuksista? Se vain tiedetään, että kiky-loukussa pyristelevän hallituksen SOS-ryhmä on valmis vaikka seisomaan päällään pelastaakseen nahkansa ja edes rippeet tärkeimmästä hankkeestaan.

Entä mikä on se mystinen Suomen malli, jolla selvitetään, mitä seuraavat työehtosopimukset todellisuudessa sisältävät?

Esko Seppänen sanoo, että meitä natotetaan. Siitä jokainen voi olla omaa mieltään, mutta sitä voidaan pitää selvänä, että meitä ainakin kikytetään.

J.K.

Poliitikolle ja muille vaikuttajille on jälleen järjestetty taloudenpuolustuskurssi. Kuka ja milloin järjestää ihmisenpuolustuskurssin?