default_mobilelogo

Harva suomalainen tiennee, että tasavallan taajaan virastojen rintamaan on jo vuoden alussa liittynyt Tuomioistuinvirasto. Lakimiespiirien ulkopuolella tuskin kukaan tietää, miksi se perustettiin ja mitä se tekee. Se vaikuttaa yhtä salaiselta kuin KGB aikoinaan Neuvostoliitossa. Sen yllä lepää täydellinen mediahiljaisuus.

Virasto itse kertoo kotisivuillaan, että sen ”tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty”.

Tehtäväkuvaus on kovin yleisluonteinen eikä kerro mitään siitä, miten se käytännössä hoidetaan. Viraston perustamista esittäneen työryhmän puheenjohtaja, Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä on paljon selkokielisempi. Häntä haastatteli lehdessään Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth 22.04.2017 otsikolla ”Tuomioistuimia irrotetaan politiikasta”.

Seuraava sitaatti on kirjastani Painajainen paritalossa (www.kauko-kustannus.fi/s. 146):

Riippumattomuuden kanalta ongelmana pidetään sitä, että tuomioistuimien rahoituksesta ja keskushallinnosta vastaa suoraan poliittisesti johdettu oikeusministeriö. … Könkkölän mukaan uudistuksen jälkeen ”poliittiseen päätöksentekoon tulisi hajurakoa”. Hänen mukaansa tuomioistuimien ja ministeriön väliin tulisi virasto, joka tekisi palomuurin poliittiseen päätöksentekoon.

Tässä siis asiallisesti myönnetään se, mitä Jussi Nilsson kirjoitti viisitoista vuotta sitten Lakimiesuutisissa. Toimeen ei siis ollut tartuttu hetkeäkään liian aikaisin.

Lakimiesliitto ja Asianajajaliitto, joille asia olisi kuulunut, olivat vaienneet siitä visusti, ja nyt se nousi esille oikeuslaitoksen itsensä sisältä!

Käräjätuomari Nilsson kertoi mm., että suuriin käräjäoikeuksiin oli asetettu päällikkötuomareita, joiden kautta poliittinen ohjaus välittyy.

Eduskunnan tuoretta viraston perustamispäätöstä Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander muutamalla hallituksen jäsenellä vahvistettuna selosti Helsingin Sanomien mielipidesivulla 27.01.2019 kertomalla, että viraston tarkoitus on kehittää oikeudenhoitoa, mutta konkretiaa siinä ei juuri ollut eikä lainkaan mainintaa Könkkölän esiintuomasta tarkoituksesta. Muistutin siitä mielipidekirjoituksessani, jonka Hesari tapansa mukaan hyllytti unohtaen journalistin ohjeet, joiden mukaan lukijoilla on oikeus tietää, mitä tasavallassa tapahtuu.

Hesari enempää kuin Lakimiesliiton Lakimiesuutisetkaan ei ole tähän mennessä esitellyt kirjaani, jossa kerrotaan näin ikäviä asioita.

Nyt medialla olisi aika jo koronauutisten ohella kertoa selkokielisesti viraston tehtävästä. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun koronan kaltainen poikkeustila houkuttelee vääjäämättä poliitikkoja myös vahvistamaan valtaansa ja ylittämään toimivaltansa rajat. Onhan selvää, että poliittiselle ohjaukselle avautuu nyt aivan uusia mahdollisuuksia myös oikeuslaitoksen ohjailuun, kun ”sopivia” virkamiehiä ei tarvitse nimittää moniin oikeusistuimiin, vaan riittää kun sellaisia nimitetään yksi tai useampia keskusvirastoon. Eiköhän sellaisia maasta löydy useammankin puolueen tiedostoista.

Lisää aiheesta

www.kauko-kustannus.fi
www.kaukoparkkinen.com