default_mobilelogo



Ihmisiä kiusaavaa virkavallan käyttöä ”ei voida
pitää muuna kuin nykyaikaisena kannibalismina”.


Erich Fromm kirjassaan Pako vapaudesta

"Oikeusvaltio" Suomessa sattuu ja tapahtuu - tekijällä aukoton suojaketju, uhri lainsuojaton

Suomessa asunto-osakeyhtiön hallitus ja sen puheenjohtaja ja jäsenet saavat vapaasti tehdä mm. seuraavia asioita.

Yhtiöjärjestystä saa muuttaa niin, että hallituksessa on enintään kolme jäsentä, neljännen heittämiseksi ulos – yhtiökokous saadaan järjestää ajankohtana, josta tiedetään, että se ei sovi ”väärälle” osakkaalle – hallituksen jäsen saa toistuvasti uhata ulosheitolla yhtiökokouksesta - oikeudessa saa valan nojalla kertoilla vapaasti millaisia mielikuvitustarinoita tahansa – hallituksen jäsen saa pihassa vapaasti ”höökiä” kohti keskisormi pystyssä ja solvauksia suoltaen - hallituksen jäsen saa avata ruohonleikkurin öljysäiliön korkin, niin että öljyt lentävät sen käynnistävän silmille - hallituksen tukimies saa potkia vapaasti pihaan ajavan naisosakkaan autoa - sama mies saa panna näyttävän keskisormikuvan postilaatikkoon.

Normaaliin pihaseurusteluun kuuluu, että hallituksen jäsen ilmoittaa osakkaalle, että tämä kuolee kohta ja he ovat hallituksen puheenjohtajan kanssa sopineet, että he avaavat silloin samppanjapullon.

Tekijä saa oikeus- ja vääryyssuojaa

Mikään yllä esitetyssä ei ole luottamusaseman väärinkäyttämistä, ei syrjintää, ei kiusaamista, eikä täytä minkään muunkaan rikoksen tunnusmerkkejä.

Sen takaa pitkä tekijöille oikeussuojaa antava tukijoiden ketju, jonka muodostavat käräjäoikeus, poliisi ja syyttäjät (kihlakunnan, valtion ja valtakunnan), poliisilakimies, maistraatin henkikirjoittaja, joka hyväksyy vastoin omia ohjeitaan yhtiöjärjestyksen muutoksen kolmeen, niin että tietyt osakkaat voidaan sulkea ulkopuolelle, Helsingin Sanomien oikeustoimittaja ja vastaava päätoimittaja, joka ei piittaa sopimuksesta, eikä vastaa yhteenkään kysymykseen, samoin Vantaan Sanomien päätoimittaja ja Iltalehden tuottaja sekä muu sananvapauden uhkaa itkevä muu media.

Ylen sisäinen ohjaus?

On paheksuttu puhetta valtiosääntötalebaaneista. Erich Frommin antamin valtuuksiin voitaneen kuitenkin puhua poliisi-, syyttäjä- ja oikeuskannibaaleista sekä mediakannibaaleista. Nimimerkki Kokemusta on tietää, että kyllä se miestä syö.

Erityisen vahva tuki poliisin vallan anastukselle on ollut Yle. Ykkösaamussa ovat lyhyin väliajoin olleet kuultavina poliisiministeri Kai Mykkänen (12.01.2018) ja oikeusministeri Antti Häkkänen (02.03.2018). Haastattelijat Seija Vaaherkumpu ja Sakari Kilpelä eivät esittäneet yhtään kysymystä poliisin ohjeistuksesta.

Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoi 14.02.2019 suuria lukuja siitä, kuinka paljon poliisi oli itse tappanut rikosilmoituksia ja paljonko syyttäjät olivat niitä torpanneet, mutta ei sanonut sanaakaan siitä, missä se oli tapahtunut poliisin ohjeiden mukaisesti.

Se tieto olisi kertonut, miten rumasti Suomessa rikotaan kansalaisten yhdenvertaisuutta eli minkä poliisin alueella kansalaisten oikeussuoja on muita heikompi.

Hämeen alueradiossa poliisi kertoi jo aiemmin, että he eivät ”missään tapauksessa” ole antaneet tällaisia ohjeita vaan tutkivat kaikki. Ylen toimittajien vaikeneminen tuskin mahdollista muuten kuin Ylen sisäisen ohjeen perusteella.

Kilpelän haastattelussa oikeusministeri Häkkänen sanoi pitävänsä ”äärimmäisen huolestuttavana, jos aletaan rajoittaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, kansalaisyhteiskuntaa". Se ei kuitenkaan näytä aiheuttavan huolen häivää, että Suomen poliisi rajoittaa kansalaisten oikeussuojaa ja vie kehitystä poliisivaltion suuntaan.

Muutettava Hämeeseen, että pääsisi oikeussuojan piiriin?

Kuten alunperinkin oli oletettavissa, HS:n juttu poliisin tappo-ohjeista viime vuoden lopulla ilmeisesti pääsi lipsahtamaan vahingossa läpi Hesarin valvonnasta. Sen jälkeen se on visusti vaiennut asiasta (Missä viipyy Hesarin analyysi poliisin vallananastuksesta?/www.kaukoparkkinen.com 15.02.2019).

Maaliskuun alussa HS oikeustoimittaja Susanna Reinboth teki kollegansa kanssa kaksiosaisen massiivisen jutun, miten paljon poliisi ja syyttäjät olivat torpanneet rikosilmoituksia. Poliisin omavaltaisista ohjeista kuitenkin vaiettiin visusti. Mutta heti alkukappaleissa tuli osoitetuksi, että meillä Itä-Uudenmaan poliisin alueella ei ole samaa oikeussuojaa kuin kesäpaikassamme Pälkäneellä. Siellä vaimoni oli kuullut Hämeen alueuutisissa sikäläisen poliisin kertoneen, että he eivät ”missään tapauksessa” ole antaneet samanlaisia ohjeita, vaan tutkivat kaikki.

Tämä sai vahvistuksen heti jutun aluksi. Samanlainen kunnianloukkausilmoitus sai Tuusulassa tappotuomion ja Tampereella sakkotuomion. Juuri kunniaan kohdistuvat rikokset ovat Itä-Uudellamaalla poliisin erityisessä suojeluksessa.

Olisi siis ilmeisesti muutettava Pälkäneelle kokovuotisesti, että pääsisi oikeussuojan piiriin. Se taas rikkoo perustuslaissa turvattua kansalaisen yhdenvertaisuuden periaatetta ja vapautta valita asuinpaikkansa.

Lisää aiheesta:

www.kaukoparkkinen.com
www.kauko-kustannus.fi

J.K. Suomessa vallitsee poikkeustila. On uskottu, että Suomen kokoiseen maahan mahtuu vain yksi keskustelunaihe kerrallaan. Nyt niitä on kuitenkin kaksi, sote ja hoivapalvelut.

Poliisi nauraa partaansa, sen vallan anastus ei enää mahdu foorumille. Se tutkii hoivataloja. Sote-savottaa on sanottu oppimisprosessiksi. On opittu uusia hienoja sanoja, kuten kapitaatio ja notifikaatio. Harva tosin tietää, mitä ne tarkoittavat. Monelle ovat tulleet tutuiksi myös frustraatio ja saturaatio.

Lisää/poista listalta: Internet-sivu tai Webmaster

Tältä sivulta selviävät sähköpostiosoiterekisterin ylläpitäjä ja rekisteritiedot