default_mobilelogo

Paperiteollisuudessa on saatu aikaan ensimmäinen merkittävä ”kilpailukykysopimuksen mukainen” neuvottelutulos.

Avaus on kuin tuulahdus kumpujen yöstä, jolloin metsäteollisuus teki sopimusavauksia tupojen pohjalta ja johdatti Suomen kilpailukyvyn hunningolle devalvaatioiden vauhdittamana. Nyt se siis sopii hyvin kulkemaan kärjessä ja hallituksen talutuksessa kohti menneitä aikoja.

Metsäteollisuuden työnantajien tes- ja palkkapolitiikka on aina ollut mystisen hämärän peittämää, niin että edes naapuriliitot eivät ole tienneet, mitä siellä todellisuudessa tapahtuu. Kuinka se mahtaa onnistua pääministeri Juha Sipilältä? Nytkin työnantajaliiton tiedote on varsin niukkasanainen, mm. paikallisesta sopimisesta ei sanota mitään. Aikoinaan sanottiin, että sopimus ”noudattelee” keskusjärjestösopimusta.

Se kuitenkin tiedetään, että keskeisimmässä asiassa, työajan pidennyksessä, seurataan kiltisti hallituksen junttilinjaa. Se perustuu omituiseen ja nurinkuriseen ajatukseen: Pääministerin mainostamissa ”talkoissa” myös niitä, joilla on työtä, on jonkin merkillisen tasapuolisuuden vuoksi kuritettava.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on hokemasta päästyään hokenut, että ”ei hallitus tee tätä ilkeyttään”. Se toimii pelkästään tyhmyyttään.

Ketä tämä typeryys palvelee, muita kuin hallituksen pystyssä pysymistä? Sitä rupusakkia, joka ei pysty noudattamaan Elias Lönnrotin ohjetta keskinäisten asioittensa hoitamisesta? Vai palveleeko se Sipilän ajatusta johtamisen perinpohjaisesta käänteestä? Taaksepäin?

Nokian ja Teknologiateollisuus r.y.:n hallitusten nykyinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sanoi Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 19.12.2015, että ”vaikka kustannustaso Suomessa laskisi pääministeri Sipilän tavoittelemat 15 prosenttia, menestyvimpien yritysten kilpailukykytilanne ei erityisesti muuttuisi”.

Fiksu yrittäjä ei lähde mukaan tällaisiin kirpunnylkemistalkoisiin, jotka ovat ennen muuta osoitus henkisestä köyhyydestä, joka on maamme nykyisen tilanteen perussuu, ja joissa ihmisiä halpuutetaan. Nyt on historiallinen momentum ottaa ohjat omiin käsiin ja aloittaa johtamisen käänne, johon hallituksella ei ole kapasiteettia. On aika ottaa etäisyyttä tähän vatulointiin yhdessä henkilöstön kanssa.

Jos suuret kasvottomat yritykset alistuvat hallituksen talutukseen, se on ennen muuta osoitus niiden väsähtämisestä.

Asia on täysin yrittäjän omissa käsissä ja omasta tahdosta kiinni. Hallitus yritti tehdä sellaiset pakkolait, joilla olisi kielletty järjen käyttö työmarkkinajärjestöiltä panemalla sulku niiden sopimusvapaudelle, mutta yrittäjiltä ja yrityksiltä sitä ei voida kieltää eikä varmasti uskalleta edes yrittää.

Yritys voi täysin vapaasti sopia henkilöstönsä kanssa, että työajan pidennystä ei yrityksessä tulla toimeenpanemaan. Sen sijaan yritys käyttää hyväkseen avautuvan kilpailukykyedun ja sopii henkilöstönsä kanssa tavoista, joilla työaikaa voidaan parhaiten käyttää niin, että se edistää sekä yrityksen että henkilöstön tavoitteiden saavuttamista.

Näin hallituksen tavoittelema ”kilpailukykyloikka” voi toteutua hallituksesta huolimatta. Samalla voidaan toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta, ”että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta”, paremmin kuin hallitus itse.

Liitteenä on eräs malli, jota voidaan vapaasti soveltaa. Laajemmin asiaa käsittelee artikkeli www.kaukoparkkinen.com/Vaihtoehtoinen kilpailukykysopimus”. 


Kun sopimus ei perustu yleissitovaan työehtosopimukseen, siitä mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ei myöskään voida viedä työmarkkinajärjestöjen miehittämään työtuomioistuimeen.

Hallituksen ihmiskäsityksestä kertoo myös erillinen lakihanke, jolla mahdollistettaisiin ilmainen työkokeilu. Se rinnastaa ihmisen käyttöesineeseen, joka otetaan ilmaiseen koekäyttöön ja palautetaan vähin äänin, ellei tämä sovellu aiottuun tarkoitukseen. Tiettävästi Sitran ideoima hanke kuuluu kulttuuriin, jossa johtamisvälineitä ovat kepit ja porkkanat. Fiksu yrittäjä ei mene siihen mukaan.

Samaan sarjaan kuuluu koeajan pidennys ilman eri koulutustakin. Siinäkin voidaan sopia fiksummasta menettelystä.

Tässä tarjoutuisi Suomen Yrittäjille historiallinen missio kulttuurimuutokseen (www.openfinland.net 04.02.2010: Yrittäjien on otettava henkinen johtajuus), mutta sillä ei ole siihen edellytyksiä, koska sen johto, ”keskuskomitea”, on sitoutunut kahteen hallituspuolueeseen. Aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset voivat kuitenkin toimia itsenäisesti ja järjestää mm. keskustelutilaisuuksia ja koulutusta asiassa.

Viime kädessä jokainen yrittäjä toimii kuitenkin itsenäisesti. Tiukan paikan tullen hän joka tapauksessa vastaa yksin.

Liite

YRITYS X:n JA SEN HENKILÖSTÖN VÄLINEN PAIKALLINEN SOPIMUS

Sopimuksen tarkoitus on kehittää yrityksen palvelukykyä ja henkilöstön mahdollisuuksia saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä tarkoituksessa sovitaan seuraavasti:

1. Mikäli alan työehtosopimuksessa sovitaan työajan pidennyksestä missä muodossa tahansa, sitä ei tältä osin sovelleta yrityksessä. Sen sijaan haetaan yhdessä keinoja, joilla työajan käyttö parhaalla mahdollisella tavalla vastaa molempien sopijapuolten tarpeita ja tavoitteita.

2. Sopijapuolet pitävät erityisen tärkeänä henkilöstön kuulemista kaikissa muutostilanteissa sekä työntekijöiden ajatusten huomioon ottamista lattiatason johtamistilanteissa ja palveluideoiden kehittämisessä. Sopijapuolet hakevat yhdessä tälle sopivat menettelytavat.

3. Sopijapuolet katsovat, että koeajan pidennystä tärkeämpää on, että uusi työntekijä autetaan pääsemään mm. koulutuksen avulla mahdollisimman hyvin ”työhön kiinni”, niin että hänellä on mahdollisuus kehittyä työssään. Sopijapuolet hakevat keinoja yhdessä.

4. Mikäli säädetään laki ns. työkokeilusta, yrityksessä ei sovelleta sitä, paitsi jos sopijapuolet poikkeustapauksessa niin sopivat.

5. Yrityksessä ei suoriteta yleisiä palkankorotuksia, ellei siihen ole työehtosopimuksesta johtuvaa velvoitetta. Sen sijaan pidetään erityisen tärkeänä, että hyvä työsuoritus aina palkitaan asianmukaisesti.

Päiväys ja allekirjoitukset

Työnantaja          Henkilöstön jäsenet

Parasta on, jos sopimukseen saadaan kaikkien henkilöstön jäsenten allekirjoitukset, mutta sopimuksen pätevyys ei sitä edellytä, mutta työnantajaa se sitoo joka tapauksessa.