default_mobilelogo

MTV:n sarja, jossa Maria Veitola vierailee yökylässä tunnettujen henkilöiden kodissa, saavutti pitkänä perjantaina ehkä huippukohtansa. Veitola vieraili pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa Juha Sipilän vieraana.

Sarjan tarkoituksena on päästä tutustumaan kyseiseen henkilöön tämän arkiympäristössä. Tarkoituksena lienee näyttää, millainen kyseinen henkilö oikeasti on.

Sipilän kohdalla tämä onnistui loistavasti. Kävi ilmi, että Sipilä olisi oikein lutunen kesämökkinaapuri, jonka kanssa on kiva vaikka saunoa ja pulahtaa järvessä tai meressä ja puhella niitä näitä.

Ei siis ollut tarkoitus selvittää hänen politiikkaansa tai poliittisia ajatuksiaan, mutta kyllä ne tällaisessa yhteydessä aina väkisinkin jostakin puheen välistä esille pilkistävät, jos niitä on. Sipilällä ei ole.

Hänen jutustelunsa oli suoraa jatkoa Tampereen Laukontorin tarinoinnille, joka taas eteni tupailtojen tuttujen kuvioiden tapaan. Mitään näkemyksiä tai poliittisia oivalluksia ei ollut (www.openfinland.net 21.08.2014: Miksi pyörät eivät pyöri?).

Eipä Veitola niitä myöskään kysellyt, joten sikäli isäntä ja vieras olivat saman hengen lapsia, joten he viihtyivät oikein hyvin keskenään. Kovinta paikkaa koskevaan kysymykseenkään ei vastaus löytynyt pääministeriajalta, vaan siinä asemassa oli pääministeriaikaa edeltävä perhetragedia, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Mutta olisi toimittaja ihan hyvin kysyä, tuntuiko se missään, kun pääministeri uhkasi palauttaa tunkkinsa, elleivät asiat suju hänen haluamallaan tavalla. Vai oliko se vain teatteria?

Se kävi hyvin selville, että pääministerin haastattelutunti ei jännitä Sipilää ollenkaan, sillä sitä ennen ”toimittajien kanssa jutellaan puoli tuntia”. Sitten rupatellaan leppoisasti sovitulla tavalla. Ohjelman nimeksi sopisi ”Päiväkahvilla Kesärannassa”.

Sekin kävi hyvin selville, että Juha Sipilä viihtyy parhaiten askartelupajassaan, missä syntyy milloin kanootti milloin minkinlaisia kakkaroita. Hänen työhuoneensa valtioneuvostossa lienee poliittinen askartelupaja, josta putkahtelee milloin yhteiskuntasopimus, milloin pakkolait, aktiivimalli tai maakuntamalli. Ne ovat eräänlaisia poliittisia kakkaroita.

Tätä nimitetään strategiseksi johtamiseksi. Pienen firman johtamisessa sillä saattaa joskus hyvällä onnella pärjätäkin, valtion johtamisessa se on diktaattorien ja Donald Trumpin malli. Sipilä on köyhän miehen [www.kaukoparkkinen.com 29.11.16: Heil Trump, meil´ Sipilä].

Veitolan yökyläily sopii pisteeksi siihen sarjaan, joka lähtee kepun tupailloista ja jatkuu Tampereen Laukon torin ja kaksi viikkoa myöhemmän Yrittäjän päivän tilaisuuden sekä vuotta myöhemmän Vantaan elinkeinopäivän kautta kohti uusia vatulointeja. Tämä askartelulinja on dokumentoitu hyvin myös Risto Uimosen vaalikirjassa.

Näissä kaikissa valtiollista ajattelua ohjaava näkemys loistaa poissaolollaan. Slushissa syksyllä 2015 pääministerin ainoa viesti oli: ”Älkää epäröikö käyttää rahaa paljon” (www.openfinland.net 19.11.2015: Lässähtääkö Slush – vai lähteekö lipunkantajaksi?). Näin puhuu johtaja, jolle raha on tärkeämpi kuin ihminen.

J.K.

”Aktiivimallia” ajavaan hallitukseen sopivat Jan Vapaavuoren sanat maakuntamallia ajavasta hallituksesta: ”Sellainen hallitus on tyhmä, vastuuton tai molempia".

Kauko Parkkinen

www.openfinland.net 21.08.2014

Miksi pyörät eivät pyöri?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli pyöräillyt Rovaniemeltä Tampereen Laukontorille, missä oli 19.08.2014 Pirkanmaan Yrittäjien kanssa yhdessä järjestetty keskustelutilaisuus. Pyöräilykampanjan otsikko oli Pyörät pyörimään ja paneelikeskustelussa haettiin vastausta kysymykseen, miten Suomen talous saadaan nousuun.

Pyörät pyörivät kuitenkin hyvin laiskasti. Tuntui kuin ne olisivat olleet ruosteessa. Vai oliko jossakin jarrumiehiä?

Keskustelu itsessään antoi selvän kuvan, miksi taloutemme on jämähtänyt. Niin politiikan kuin yrittäjien järjestävän seuran puoleltakin kuultiin vain irrallisia ajatuksia moneen kertaan kalutuista teemoista. Kysyttiin mm., onko säätelyä liikaa. Asiaa on jauhettu yli kolme vuosikymmentä, kyllä se jo tiedetään. Olisi pitänyt jo ajat sitten tarttua toimeen.

Kokonaisnäkemys ja punainen lanka loisti poissaolollaan. Ehkä ei tajuta tai ei uskalleta sanoa, että mitään kestävää nousua ei tapahdu ilman yrittäjyyden kunnianpalautusta. Yrittäjät ovat verottajan ja ay-liikkeen alistamia, ja molemmat voivat pyörittää heitä mielin määrin ilman minkäänlaista vastuuta tai seuraamusta. Tai edes asianmukaista apua.

Muinaissuomalaiset eivät uskaltaneet lausua ääneen karhun nimeä, ja niinpä jarrumiesten uusi keulakuva Antti Rinnekin säästyi maininnoilta. Hänellä on vahvat näytöt ay-uraltaan yrittäjien vainoamisesta, nyrkki pystyssä [www.openfinland.net 01.05.2014], vaikka ei olekaan ainoa tällä saralla, kiihkomielisin kuitenkin [www.openfinland.net/Angry ay/28.06.2014].

Ay-liike on kuin Suomen Hamas. Sillä on oma lakinsa, eikä se kunnioita työrauhavelvollisuutta sen enempää kuin Hamas aselepoa, vaan voi tehdä koska tahansa lakkoiskun siinä kuin Hamas raketti-iskun. Sillä on suuret erikoisjoukot ajamassa irtisanomiskanteita oikeuteen, missä lopputulos on aina onnessaan.

Ns. porvarilliset puolueet kiertävä nämä asiat kaukaa, erityisesti sen jälkeen, kun kepu sai vaatimattomasta työreformistaan siipeensä niin pahoin, että Anneli Jäätteenmäki upotti sen Atlantin pohjaan. Yrittäjäjärjestöllä taas ei ole henkistä kapasiteettia, niin että se pystyisi esittämään fiksumman vaihtoehdon työmarkkinoiden ja työsuhteiden johtamiselle. Niinpä sellaista ei kuultu nytkään.

1980-luvun alkupuolella järjestöllä oli sellainen asema hetken aikaa , mutta imperiumin vastaisku ja järjestön sisälle soluttautuneet politrukit lannistivat sen. Sen jälkeen on alistuttu altavastaajan ja näpertelijän osaan.

Yrittäjien järjestävän seuran edustajat luovuttivat Sipilälle peräti 172 kohtaa käsittävän luettelon kohteista, joissa julkisen sektorin tehtäviä voitaisiin antaa yrittäjien hoidettaviksi. Yksikään niistä ei kuitenkaan toteudu ilman edellä mainittua todellista rakenneuudistusta ja arvokumousta.

Mistään yksittäisistä tempuista ei ole apua, ei myöskään kokoomuksen Arto Satosen samana päivänä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa esittämästä työajan pidennyksestä. Vielä vähemmän arkipyhien ”siivoamisesta”.

Nämä ”turpakäräjät”, kuten Tahko Pihkala sanoi, istuivat hyvin hellekesän tyhjää jauhavien puhetilaisuuksien sarjaan. Hämmentävää oli, että Sipilällä ei ollut mitään varsinaista viestiä yrittäjille. Mutta ei ollut yrittäjilläkään Sipilälle.

Lokakuussa samassa kaupungissa valittavalla uudella puheenjohtajalla on suuri vastuu järjestön ja yrittäjien nostamiseksi tästä alennustilasta. Järjestöä ei ole enää varaa alistaa henkilökohtaisten tai puoluepoliittisten etujen ajamiseen.

Juha Sipilä, lupasit taannoin, että jos alat käyttäytyä kuin tyypillinen poliitikko, niin Sinua saa potkia polvitaipeisiin. Polvet alkavat olla vaarassa, Juha. Milläs sitten pyöriä poljetaan käyntiin?