default_mobilelogo

Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän,
mutta raha kaiken hankkii
.

Saarnaaja

Vielä SDPn puheenjohtajuudesta Jutta Urpilaisen kanssa kisaillessaan Antti Rinne uhkaili yrittäjiä uusilla byrokratiarasitteilla: ”EU:ssa 37 000 direktiiviä ja asetusta. Vain 70 niistä koskee työelämää. Sinne on saatava lisää.” Myös lisäsanktioilla uhkailivat molemmat.

Nyt puolue on Sanna Marinin hallituksen johdolla jakamassa veronmaksajien rahaa yrittäjille. Mutta tiukassa se on erityisesti ravintola- ja matkailualan yrittäjillä, jotka hallitus sulki pakkopäätöksellä. Mutta edelleen pitää paikkansa yllä oleva sitaatti Saarnaajalta, jonka kirjailija Yrjö Soini, Agapeetus, otti hotelli- ja ravintolaelinkeinon historiansa Vieraanvarisuus ammattina erääksi mottolauseeksi.

Kun elinkeino nyt on joutunut hallituksen raskaimman sarjan säätelyn kohteeksi, siinä samalla kristallisoituvat puolueiden perimmäiset arvot. Voi tosin kysyä, paljonko maailmanmainetta niittäneillä naisministereillä on kokemusta tästä elinkeinotoiminnan sektorista. Ennakkoluulot ainakin putkahtelevat pintaan jopa puheissa. Pääministeri puhuu toistuvasti kuppiloista ja kapakoista ja saa tämän alatyylisen kielenkäytön tartutetuksi jopa yleensä asialliseen oikeusministeri Anna-Maija Henrikssoniin. Ei sentään puhu räkälöistä.

SDP on kriisin jälkeen tienhaarassa, jossa se joutuu puntaroimaan, onko se oppinut jotakin Siperian peruskoulussa. Vieläkö se uskoo 1903 Forssan kokouksessa kirjattuun ohjelmaansa, jonka käytännön osa oli lähes suoraan kopioitu Saksan sosialidemokraattisen puolueen vaaliohjelmasta vuonna 1891. Se sai syntypaikkansa mukaan nimekseen Erfurtin ohjelma ja suomennettiin muutaman vuoden kuluttua. Siitä tuli puolueen katekismus.

Sen perusteesi oli, että pientuotanto ja pienviljely olivat vääjäämättä tuhoon tuomittuja, ja SDP oli ainoa puolue, joka saattoi siirtää niistä väen turvallisesti suurteollisuuden palvelukseen.

Kauan ohjelma toimi hyvin, mutta ongelmia alkoi ilmaantua, kun suurteollisuus on karannut Suomesta, eikä ole muutenkaan kovin innokas työllistämään kaikkien niiden esteiden yli, jotka puolue on yhdessä ay-liikkeen kanssa rakentanut.

Sanna Marin on kerännyt ansaittuja kehuja määrätietoisesta toiminnasta, vaikka muutamia mokia onkin tullutkin. Hänhän on puolueen vahvuusalueella, komentotalous ay-liikkeen tuella ei miltään muulta puolueelta suju yhtä hyvin. Ja valtio on kaikkivaltias. Veri punnitaan sitten, kun pitäisi kriisin jälkeen siirtyä aivan toisenlaiseen politiikkaan. Se on koko Suomen kannalta testin paikka.
 
 
Lisää aiheesta

www.kauko-kustannus.fi
www.kaukoparkkinen.com