default_mobilelogo

Teemu Luukan laaja artikkeli Helsingin Sanomissa 16.10.2016 antaa selvän kuvan siitä, millaisen sotkun talkooajatuksesta innostuneen Juha Sipilän kiky-sopimus on työajan pidennyksellään jo aikaansaanut. Eikä tässä ole vielä kaikki, sotkuja ja kysymyksiä on enemmänkin, ja uusia tulee. Varsinaiset kirpunnylkemistalkoot ovat menossa.

Kauan on tiedetty, että työmarkkinajärjestöillä on pettämätön kyky saada aikaan sotku niistä harvoista positiivista asioista, joita niiden rattaissa on jauhettu, saati sitten kikytyksen kaltaisesta järjettömästä hankkeesta.

Jutusta hyppää silmille sekä liittojen että yritysten tietämättömyys ja osaamattomuus uudessa tilanteessa. Yhdeksän työntekijän urkurakentamo uskoo, että sen on pakko pidentää työaikaa! Ja STTK:n työmarkkinajohtaja sanoo, että työnantaja ei voi yksipuolisesti sanoutua irti tästä hullutuksesta!

Samaa mieltä on Teknologiateollisuus, jonka tiedotteen mukaan ”mediassa ja muualla esitetyt väitteet mahdollisuudesta poiketa työajan pidennyksestä, eivät koske Teknologiateollisuuden solmimia työehtosopimuksia”.

Teknologiateollisuudella on oma lakinsa. Jos liitto päättää, että on toimittava typerästi ja annettava työntekijöille ”turpiin”, niin se on sitten pakko. Olisi mukava tietää, mitkä ovat sanktiot, jos jäsenyritys käyttää omaa järkeään. Erotetaanko liitosta?

Työnantajaliitot näyttävät soveltavan yrityksen ja varsinkin erehdyksen menetelmää. Onneksi jutussa esiintyy jokin järkeväkin yritys. Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitinen sanoo, että ”enemmän työajan pidennys olisi ollut ajanhukkaa. Se olisi ollut huono työntekijöiden motivaatiolle eikä olisi parantanut meidän kilpailukykyä”.

Jutusta käy ilmi, että on muitakin yrityksiä, jotka katsovat, että 24 tunnin pidennys aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä. Jo aiemmin monet lehdet kertoivat, että jopa kymmenen prosenttia joittenkin alojen yrityksistä oli jo päättänyt jättää työajan pidentämättä (www.kaukoparkkinen.com 19.08.2016: Kikystä sittenkin tuottavuusloikka!?). Luku tule varmasti kasvamaan. Näin osaavat yritykset erottuvat rupusakista.

Ja viimeksi aamun Ylen Ykkösaamussa, Hesarin jutun jo ilmestyttyä, kaksi toimittajaa antoi väliarviossaan Sipilän hallitukselle tunnustusta siitä, että se oli ylittänyt odotukset aikaansaamalla kikyn. Ei tainnut olla ihan ykköslaatua asioiden seurannassa tarjolla. Tuskin koko suuri kiky-puhallus olisi ollut mahdollinen, ellei media olisi tukenut sitä niin täysin rinnoin vaikenemalla visusti sen todellisesta sisällöstä ja vaikutuksista.

Toinen Sipilän hokemasanostoon kuuluva sana hallituskauden alussa oli luottamus. Siihen yrityksillä olisi ollut miljardien eurojen paikka, jos ne olisivat ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja kertoneet reilusti, että heillä ei tämmöiseen mennä mukaan, vaan sovitaan sen sijaan luottamusta lisäävistä toimintatavoista. Se olisi voinut olla käänne vastakkainasetteluun perustuvassa työsuhde- ja työmarkkinajärjestelmässämme, siirtymiselle luolamiesten ajasta nykypäivään.

Erityisesti Suomen Yrittäjille oli tässä tarjolla paikka aloitteen ottamiselle jo alkukesästä, mutta sen sijaan järjestön uudella toimitusjohtajalla Mikael Pentikäisellä oli tärkeämpää tekemistä, piti saada oma naama näkyviin Suomi-Areenan kaltaisissa kesähömppä-tilaisuuksissa www.kaukoparkkinen.com 09.06.2016Yritykset päättävät, toteutetaanko Sipilän taksvärkki). Sielläkin olisi tosin ollut oivallinen tilaisuus antaa askelmerkit uudenlaiselle ajattelulle, mutta se olisi vaatinut osaamista ja uskallusta. Nyt järjestössä voidaan vain laulella Vexi Salmen sanoin: ”Oli (työ)elämän valttikortit mulla kerran kourassain"

Järjestön jäsenissä on varmasti valtaosa urkurakentajan kaltaisia yrittäjiä, jotka ovat täysin pimennossa siitä, mitä kiky-työaika heillä tarkoittaa ja miten siihen sovelletaan työaikasäätelyn erästä kaikkein kukkeinta rikkaruohostoa työajan paikallisesta sopimisesta työantajaliittoon kuulumattomissa yrityksessä. Sitä tietoa tuskin on järjestön ”keskuskomitealla” itselläänkään. Sipilän hallituksella sitä tietoa ei ainakaan ole. Niin yrittäjäjärjestö kuin sen jäsenetkin ovat tässä(kin) asiassa tuulen vietävänä, samoin kuin hallituskin.

Vastuuministeri Jari Lindström sen tunnusti jo 01.06.2016 eduskunnassa: ”En ole itsekään sitä sisäistänyt, että miten tämä menee, mutta kilpailukykyä ja tuottavuuttahan tässä haetaan". Sitähän tässä kaikki hakevat, mutta kukaan ei näytä sisäistäneen asiaa, että miten tämä oikein menee. Hallitus hoki jo vuosi sitten, että vaikeaahan tämä on, ”mutta tekemättä ei voi jättää”. Jos on tilaisuus tehdä tyhmyyksiä, niin tekemättä ei voi jättää.