default_mobilelogo



Käräjäoikeus on antanut kiky-sopimusta kokevan tuomion, joka antaa pientä esimakua niistä jälkijäristyksistä, joita se tuo tulleessaan ja jotka näyttävät herättäneen Helsingin Sanomatkin havaitsemaan tämän työmarkkinainnovaation typeryyden. Nyt haetaan jo vastuunkantajaa. Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen kertoo kolumnissaan 14.11.2019 silloisen pääministerin Juha Sipilän sanoneen, ettei asia millään tavoin kuulu hänelle tai edelliselle hallitukselle, vaan sopimus tehtiin työmarkkinaosapuolten kesken.

Kun Sipilää aikanaan moitittiin siitä, että hän ei riittävästi kuullut ay-liikettä, hän sanoi tuon sopimuksen syntyaikaan käyttäneensä puolet työajastaan keskusteluihin ay-liikkeen kanssa.

Pääministerimme käytti puolet työajastaan asioihin, jotka eivät hänelle millään tavalla kuulu! Ei sitten ihme, että jälki on, mitä on, armeijan runokielellä kuin juosten …

Kiky oli eräs työmarkkinahistoriamme järjettömimpiä operaatioita, ja se menee yksiselitteisesti Sipilän ja hänen hallituksensa piikkiin. Sen nyrkkejään paukutelleen ministerikoplan varmasti monet vielä muistavat. Saman Sipilän, jota tietokirjailija Risto Uimonen ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ovat kilvan kehuneet. Sipilän muistelmien kirjoittajia?

Silloinen ministeri Olli Rehn teki suuren työn sopimuksen aikaansaamiseksi, mutta ei Suomen Pankin nykyinen pääjohtajakaan muistelmissaan ilmoittaudu kikyn isäksi tai edes kummisedäksi. Ainakaan kovin kiirettä eivät tässä suhteessa ole pitäneet myöskään työmarkkinajärjestöt, joiden vanhat konkarit kumpujen yöstäkin oli kutsuttu kiky-talkoisiin. Ehkä nämä kiirehtivät baanalle keräämään kunniaa?

Miten on presidentti Sauli Niinistön vastuun laita? Hän kertoi Ylen syntymäpäivähaastattelussaan kannustaneensa salaisella interventiollaan järjestöjä voimakkaasti: ”Sopikaa, mitä tahansa, kunhan sovitte". Ihan vielä ei ole saatu selville, mitä he sopivat. Se voi vielä olla monen taiston takana.

Entä onko mitään vastuuta medialla, joka on tiukasti pantannut tietoa, kikyn todellisuudesta?

Työllistämiskuorman suursiivous ei kiinnosta hallitusta – eikä ketään muutakaan

Samana päivänä EVA tarjoili aamukahvien kera keskustelutilaisuuden, jonka oheislukemisena oli sen vuoden takainen raportti ”Miten avaamme työmarkkinoiden umpisolmut?”

Voileipien taso oli uuden johtajan myötä parantunut, samoin tilaisuus poikkesi edukseen monista vastaavista siinä, että yleisöllä oli varsin kattava mahdollisuus osallistua. Sen sijaan paneelissa istuneen työministeri Timo Harakan viesti oli yhtä masentava kuin aiemminkin.

Kerroin olleeni mukana työmarkkinakuvioissa 1960-luvulta lähtien ja oman arvioni mukaan sen lopulla alkaneen tupokauden aikana työllistämistä rasittava lisäkuorma oli lisääntynyt 2-3 -kertaiseksi. Viimeisimpiä on tulorekisteri ja tuhoisimpia yleissitovuus1970-luvun alussa ja ”työsuhdeturvalaki” 1983, molemmat kolmikannan ”lapsia”. Kysyin eikö sen selvittäminen ja suursiivous kiinnosta ketään, kun ei hallitusohjelmassa ole asiasta mitään mainintaa enempää kuin EVAn raportissakaan.

Poliitikkojen maantavan mukaan Harakka sivuutti vastauksen keskittyen vain kehumaan tulorekisterin erinomaisuutta. Siirtäähän se viranomaistehtäviä yrityksille. Niinpä sen valmistelun vastuuhenkilö hurmioituikin peräti runolliseksi sitä ylistäessään: ”Tulorekisterin tahdissa tulevaisuuteen".

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio puolestaan sanoi Ylen haastattelussa 15.10.2019: ”Näyttää siltä, että luotonantajat eivät ole itse noudattaneet sitä lainsäädäntöä, joka niille kuuluu, niin se korjauskeino on, että pannaan koko kansa rekisteriin”.

Muistettakoon että, meilläkin oli vuonna 2006 hyväksytty EU-lähtöinen kansallinen ohjelma, joka edellytti yritysbyrokratian vähentämistä vuoden 12 loppuun mennessä 25 prosentilla. Sitä onnistuttiinkin vähentämään yhdellä prosentilla! Mutta vahinko on otettu reilusti takaisin.

Myöskään paneelissa ollut Etlan tutkimusjohtaja ja eräs raportin kirjoittajista Antti Kauhanen ei kommentoinut kysymystä mitenkään. Kysymykseeni tuli siis hyvin selkeä vastaus: Asia ei todellakaan kiinnosta ketään. Tilaisuuden jälkeen työmarkkinat olivat entistä tiukemmassa umpisolmussa.