default_mobilelogo

Sen jälkeen, kun vuonna 1965 aloitin asiamiehenä Hotelli- ja Ravintolatyönantajien liitossa, olen seurannut melko tarkoin suomalaista työmarkkinapolitiikkaa, melkoisen määrän ollut siinä mukanakin. Tänä aikana on tehty monia huonoja sopimuksia, osin jopa kelvottomia, mutta mikään niistä ei vedä vertoja ”yhteiskuntasopimuksen” jäämistöstä raavitulle kiky-sopimukselle, ennen muuta sen työajan pidennystä koskevalta osaltaan. Se on yksinkertaisesti kaiken järjen vastainen.

Tulos näkyy selvästi myös Hesarin jutusta 05.10.2017 (Vain alle puolet pidentänyt työaikaa), jonka pohjana on Tilastokeskuksen tekemä selvitys. Selvimmin käy ilmi se tosiasia, että työmarkkinapolitiikka ei ole oikein kenenkään ”hansakassa”. EK väittää, että 90 prosenttia sen teollisuusliittojen jäsenten työntekijöistä on pidentänyt työaikaa. Tosiasiassa sitä on kuitenkin pidentänyt työnantaja, jos on.

Työnantajajärjestöistä on levitetty jopa viestiä, että työnantajien on pakko pidentää työaikaa eli järjen käyttö olisi kielletty. Eivätkö kaikki siis ole uskaltaneet ilmoittaa, että ovat toimineet vastoin liittonsa pakkomääräyksiä?

EK:n mukaan kaupan alan työntekijöistä suurin osa on ilmoittanut, että heidän työaikaansa ei ole pidennetty, minkä EK katsoo johtuvan siitä, että sitä ei ole ”korostettu”. Tämä taas kertoo melko surkeasta työnantajatoiminnasta, kuten sekin, että yhdeksän prosenttia palkansaajista ei edes tiennyt, onko heidän työaikaansa pidennetty vai ei.

Se on itsestään selvää, että julkisella sektorilla työajan pidennys on ollut selvästi yleisempää kuin yksityisellä.

Jutun mukaan Suomen Yrittäjien kyselyssä kävi ilmi, että 54 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei ollut pidentänyt työaikaa. Hämmästyttävän suuri osa niistäkin siis oli sortunut tähän hölmöilyyn. Vieläkin yllättävämpää on, että viidennes vain itsensä työllistävistä kertoi pidentäneensä omaa työaikaansa 24 tunnilla!

Liiton jäsenissä on suuri määrä demareita, jotka uskovat kaiken työmarkkinajärjestöjen sopiman olevan jumalansanaa, jota on noudatettava viimeisen päälle. Mahtavatko kuitenkin olla väärissä hommissa?

Tulokset kertovat samalla, miten eksyksissä on yrittäjäjärjestön jäsenkunta, kun järjestön johdolla ei ole ollut kykyä tarttua sille tarjottuun tilaisuuteen ottaa aloite käsiinsä ja lähteä vetämään terveen järjen mukaista fiksun johtamisen linjaa, johon tällainen kikytys ei kuulu. Se oli ankkuroitunut kepun ja kokoomuksen filiaaliksi, joten siihen sillä ei olisi ollut mahdollisuuksiakaan, vaikka olisi ollut kykyäkin.

Missään kyselyssä eivät näy ne kikyn aiheuttamat arkikokemukset, joista Ilta-Sanomat kertoi pääkirjoituksessaan jo viime helmikuussa: ärtymys, epäluottamus, epäusko, silmien pyörittely ja hysteeriset naurukohtaukset sekä näiden yhdistelmät. Tuskin tulemme näkemään myöskään tilastonumeroita niiden vaikutuksesta kilpailukykyyn.

Tuloksista näkyy myös työnantajapolitiikan joutuminen tuuliajolle sen jälkeen, kun kokoomus valtasi Etelärannan. Sotkun priimusmoottori on kuitenkin Juha Sipilä. Alussa mainitsemaani ajanjaksoon mahtuu myös melkoinen määrä pääministereitä, mutta yksikään näistä ei ole rynnännyt yhtä vähäisin eväin yhtä reteesti työmarkkinakentälle kuin Sipilä, vaikka Harri Holkeri pääseekin melko lähelle.

Voi täydellä syyllä kysyä, mikä yhteys on Hesarin kertomien asioiden ja Ylen samana päivänä julkistamien kannatusnumeroiden välillä, jotka kertoivat kepun kannatuksen seuraavan enemmän lehmän häntää kuin prosessikaaviota. Tietääkö kansa sittenkin paremmin kuin media, joka puhuu vain Sipilän ongelmista ”julkisuuden kanssa”, kuten Ylen toimittaja tänään aamu-tv:ssä?

Hesari oli ottanut jutun otsikkokuvaksi kolmen SSS-ministerin komean kuvan maaliskuulta 2016. Siinä ministerit Sipilä, Alexander Stubb ja Jari Lindström paukuttelivat nyrkkejään kiky-sopimukselle kokonaan muissa maailmoissa kuin se, mitä sopimukseen oli kirjoitettu ja mitä se merkitsi

www.kaukoparkkinen.com 06.03.2016: Nyrkki-ilakointi paljasti kolmen ministerin koplan henkisen tason). Sipilän mukaan se oli hänen ensimmäinen nautinnollinen päivänsä pääministerinä.

Teknologiateollisuus kertoi aiemmin, kuinka monta tuhatta työtuntia he olivat käyttäneet kikyn ajamiseen jäsenyrityksiin, siis aivopesuun. Olisikohan ajalle ja energialle ollut parempaa käyttöä?