default_mobilelogo

Kiinteistölehden 23.01.2019 julkaiseman Jukka Sirenin artikkelin otsikkona on ”Mitä tekee toiminnantarkastaja?” Kysymys on aiheellinen, mutta yhtä hyvin se voisi olla muodossa: Tekeekö toiminnantarkastaja mitään?

Varmin vastaus ensimmäiseen kysymykseen kuuluu: Hän kirjoittaa laskun. Kaikki muu on mitä suurimmassa määrin hämärän peitossa. Toiseen kysymykseen vastaus kuuluisi: Hän ei ainakaan kanna vastuuta mistään, eikä hänen toimistaan voida valittaa. Sellaisesta ei kirjoituksessakaan mainita mitään.

Lehdessä on kerrottu, että toiminnantarkastus on maallikon suorittama tilintarkastus, eikä siihen sovelleta ”sellaisenaan” tilintarkastusta koskevia säännöksiä. Siis Tilintarkastuslautakunnalta on turha pyytää lausuntoa tai sinne kannella mistään. Vahingonkorvausvelvollisuus on harmaata teoriaa.

Näyttää siltä, että toiminnantarkastaja lisättiin lakiin kymmenkunta vuotta sitten sen vuoksi, että alan järjestöt voisivat suhtautua entistäkin huolettomammin osakkaiden huoliin: Onhan siellä toiminnantarkastaja. Se on ilmiselvää lumevalvontaa.

Järjestöjä alalla riittää. On isännöintialan ja kiinteistöalan sekä tilinpitäjien ja tilin tarkastelijoiden järjestöjä alayhdistyksineen. Osakkaillakin on omansa, lakimiehillä suurin ja kaunein. Varmaan vielä joukko muita. Ne kaikki valvovat tiukasti omaa etuaan. Niihin sopii täydellisesti Sitran Muutoksen Suomi -raportin luonnehdinta tämänkaltaisista instituutioista: Ne ovat jääneet ajastaan jälkeen ja vieraantuneet ihmiset arjesta. Lisäähän tämä hommia ainakin tilitoimistoille ja isännöintifirmoille. Eivätkä asianajajienkaan työt ainakaan vähene.

Hyvin kuvaava on Kiinteistöliiton kustannusfirman johtajan tuohtunut palaute, kun tarjosin asiantuntevan konsultin välityksellä kustannettavaksi kirjaani Painajainen paritalossa (pdf): ”Toimeen on vain tultava". Mielivaltaan on vain alistuttava. Se oli yhtä tyrmäävä kuin toisen menneisyyden instituution EVA:n silloisen johtajan Matti Apusen sanat taloyhtiöiden mielivaltaisen hallinnon johdosta kanteita nostaville Ylen Jälkiviisaissa. Hän piti niitä turhanaikaisina ja antoi ohjeen: ”Käyttäytykää”! Ikään kuin kysymys olisi käytöskoulusta tai lapsuuden leikkimökin kotileikistä.

Samankaltainen on varsin pitkälle myös poliisin ja oikeuslaitoksen näkemys. Ajatellaan, että asukkaat vain nahistelevat keskenään, selvittäkööt itse omat välinsä. Ei tajuta, että kyseessä on laissa tarkoin säännelty hallinto, jota koskevat hallinnon yleiset periaatteet. Niissä avautuu loistavat mahdollisuudet ”toteuttaa itseään” sellaisille, joista mm. asianajaja Markku Salo varoittaa kirjassaan Varo narsistia.

Asia on kääntynyt päälaelleen

Nimimerkki Kokemusta on sanoo, että toiminnantarkastaja on vain pahentanut tilannetta. Toiminnantarkastajan tulisi valvoa osakkaiden edustajana hallitusta, mutta tilanne on kääntynyt päälaelleen: Hänestä on tullut hallituksen takuumies osakkaita vastaan. Näin mm. omassa talossamme, josta kirjani kertoo.

Toiminnantarkastajamme tietää erinomaisen hyvin muutenkin kuin kirjasta, miten osakkaita on syrjitty ja suorastaan vainottu, miten ainoa henkireikä ylimääräinen yhtiökokous on suljettu niin tiiviisti, että yhteenkään vaatimukseen ei ole saatu edes asiallista vastausta. Kuitenkin toiminnantarkasta Antti Pohjanheimo ilmeisesti ilmeenkään värähtämättä papereita vilaistuaan kirjoittaa, että ”tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvelvollisille myöntää vastuuvapaus”, vaikka Jukka Sirenin artikkelin mukaan hänen tehtävänsä on varmistaa, että johto toimii asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Neljätoista riviä käsittävä ”kertomus” on sanasta sanaan sama kuin edellisinä vuosina.

Perään hän pyöräyttää lähes 300 euron laskun.

Hän on niin luotettava, että kun hallituksen puheenjohtaja lähettää poliisille sähköpostin, jossa siteerataan toiminnantarkastajan lausuntoa, niin poliisi oitis siteeraa sitä edelleen, ja sillä rikosilmoitus onkin valmis ”tapettavaksi”, kuten ammattitermi sanoo ja kuten Itä-Uudenmaan poliisi ohjeistaa. Puheenjohtajalla on vankka tuki ja turva toimia täysin pidäkkeettömästi.

Kun vaimoni, joka oli tuolloin hallituksen jäsen, kävi hänen edeltäjänsä luona henkilökohtaisesti pyytämässä apua tilanteen selvittämiseksi, tämä suorastaan kauhistui ja torjui ajatuksen sanoen ”hoitakaa asia vain keskenänne”. Pienen jatkosananvaihdon jälkeen hän lähti ”lätkimään” ja puheenjohtajan juntta heitti vaimoni ulos hallituksesta. Saipa hän hyvä sisko -ketjua hyväksi käyttäen vielä muutettua yhtiöjärjestystäkin niin, että hallituksen jäsenten enimmäismäärä on kolme, jolloin me olimme ainoat, joilla ei ollut edustusta hallituksessa.

Jo ensimmäisessä kirjassani Näin tehdään tuhopolitiikka 1981 sanoin, että ”järjestössä on järkeä niin kuin kirjastossa kirjoja”. Sille olisi nyt käyttöä. Kertokaa, kaiken tietävät järjestöt, miten taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän tehtävät itselleen kaapannut rouva saadaan noudattamaan lakia. Aluksi olisin kiitollinen, kun kertoisitte edes, miten hänet saadaan tekemään pihaurakan loppuselvitys. Kirja kertoo aiemmista hämäristä toimista, joka rohkaisee häntä uusiin omavaltaisuuksiin.

Olimme vaatineet ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista mm. projektin loppuselvitystä varten. Omistamme vaimoni kanssa lain edellyttämät yli kymmenen prosenttia yhtiön osakekannasta, mutta ”vakka kantensa valihtoo”, sanoivat jo vanhat savolaiset. Tukena on asianajaja, jonka opin mukaan tällaiseen vaatimukseen ei tarvitse vastata mitään. Samaan kivimuuriin törmäsi ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuminen koolle aluehallintoviraston erityisen tarkastuksen pyytämiseksi.

Hyvät neuvot ovat rahan arvoisia

Kantelu asianajaja Linnistä vastaan on Asianajajaliiton valvontalautakunnan käsittelyssä, jonka kaltaisiin sisäsiittoisiin valvontaelimiin en erityisemmin luota. Niiden ensisijainen tarkoitus on oman julkikuvan kiillottaminen.

Kun ylimääräistä yhtiökokousta koskevat vaatimuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville, vaadimme asunto-oy-lain 6 luvun 6 §:n nojalla selvitystä asiasta tulevassa yhtiökokouksessa (liite) ja asian mainitsemista kokouksen esityslistalla lain mukaisesti. Sen jälkeen yhtiökokouksen esityslista ja tilinpäätösaineisto on jo jaettu, vaikka kokouksen ajankohta on koronan vuoksi avoin. Siinä asiasta ei kuitenkaan ole mitään mainintaa, eikä siitä muutenkaan saa mitään lisäselvyyttä.

Alkuperäinen arvio urakkahinnasta oli 15 000 euroa. Nyt kerrotaan vuoden 2019 toteutuneissa tulostiedoissa, että ”pihan korjaus” oli 12 400 euroa. Tasetiedoissa on merkintä ”asfaltointi 11 160,00”. Siinä kaikki.

Olemme kesäkuusta 2017 alkaen maksaneet kahden vuoden ajan ylimääräistä yhtiövastiketta asfaltointiprojektia varten 266,40/kuukausi, yhteensä 6 393,60. Seinänaapurimme on maksanut saman summan, kaksi muuta huoneistoa hieman vähemmän. Mistään ei käy ilmi, emmekä ole muutenkaan saaneet mitään tietoa siitä, mihin ylimenevä summa on häipynyt.

Tuloslaskelmassa on kiinteistön tuotoissa kerrottu, että kaikki osakkaat ovat maksaneet hankevastiketta 2019 (asfaltointi) 0,00 euroa. Kuitenkin olemme omana osuutenamme maksaneet tammi-toukokuulta 1 332 euroa eli kaikki osakkaat yhteensä runsaat 4 000 euroa. Ei ole tietoa, mihin rahat ovat häipyneet.

Muutamassa Vantaan Sanomien numerossa etusivulla oleva erään isännöintifirman ilmoitus kertoo, että ”täydellinen avoimuus, nykyaikaiset järjestelmät ja säännöllinen tiedottaminen ovat arkipäivää” yhtiön asiakkaille.

Omassa taloyhtiössämme se olisi juhlaa, arki on meillä tuon kuvauksen irvikuva, toiminnantarkastajan tuella ja asianajajan uhkailemina. Muutaman vuoden takainen esityksemme verkkoisännöinnistä ei päässyt edes kunnon käsittelyyn, kuten eivät muutkaan esityksemme.

Hyvistä neuvoista voisi vähän vaikka maksaa.

Lisää aiheesta:

www.kauko-kustannus.fi
www.kaukoparkkinen.com

Järviradion arkisto/haastattelu 24.02.2020

LIITE

Yhtiökokouksessa käsiteltävää asiaa koskeva vaatimus

Me allekirjoittaneet taloyhtiömme osakkeenomistajat vaadimme asunto-oy-lain 6 luvun 6 §:n nojalla, että kevään yhtiökokouksessa esitetään yksityiskohtainen selvitys piharemontin kustannuksista, ja mikäli sellaista ei siellä tai sitä ennen vaatimassamme ylimääräisessä yhtiökokouksessa saada, aluehallintovirastolle esitetään asunto-oylain 9 luvun 13 §:n tarkoittama erityistä tarkastusta koskeva pyyntö.

Jos rahaa on yhtiövastikkeina kerätty, kuten on ilmeistä, enemmän kuin työ on maksanut, vaadimme selvitystä ylimääräisen rahan käytöstä.

Kaikissa tapaukissa pyydämme selvitystä siitä, miksi selvitystä ei vaatimuksistamme huolimatta esitetty heti työn valmistuttua.

Asia on lainkohdan tarkoittamalla tavalla sisällytettävä yhtiökokouskutsuun.

Kirja esite