default_mobilelogo



Nopeasti on saatava aikaan moniammatillinen toimintamalli, jossa eri viranomaiset yhteistyössä ratkaisisivat yksilökohtaisesti räätälöidyillä työllistymissuunnitelmalla yksittäiset työttömän ongelmia eri toimenpiteet toimivaksi kokonaisuudeksi sovittaen".

Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen Aamulehdessä 14.07.2019

Juha Sipilä on harvinaisen kovapäinen mies. Kun hän Yrittäjän päivänä syyskuussa 2014 Espoon Sellosalissa julisti, miten hyvin hänellä synkkasi Antti Rinteen kanssa, hänen uskoaan eivät horjuttaneet varoitukset, eivätkä myöhemmät kovat kokemukset.

Ei se, että ay-liike Rinteen tuella pani tasavallan lähes seis pakkolakeja alas ampuessaan, eikä edes se, että nämä yhdessä, lisätukena presidentti Sauli Niinistö ja vanhat työmarkkinakonkarit kumpujen yöstä, johdattivat hänet kiky-ansaan, jonka hän ei edes tajunnut merkitsevän sitä, että paikallinen sopiminen oli sitten siinä. Senkin selvittämiseen hänelle tarvittiin vielä lähes sotatila.

Ja vielä senkin jälkeen hänen luottamuksensa Antti Rinteeseen oli horjumaton, niin että hän johdatti puolueensa Rinteen hallitukseen, kun tämä kerran pyysi, ja kepu sai kymmenestä kynnyskysymyksestään hallitusohjelmaan läpi yksitoista, kuten kansanedustajaksi noussut entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoi.

Sipilä uskoo myös, että työllisyys nousee Rinteen haaveiden mukaisesti kattamaan hänen hurjat vaalilupauksensa, vaikka todellisuudessa se on jo kuukausia sitten jämähtänyt paikoilleen. Yhä useamman usko puolueessa kuitenkin horjuu. Siitä eräs esimerkki on yllä siteerattu puolueen entisen kansanedustajan Timo Kietäväisen kirjoitus Aamulehdessä 14.7. Siinä epätoivon merkit näkyvät jo kieliasussakin.

Kepu uskoo yhtä lujasti kuin demarit, että suuri joukko byrokraatteja osaa parhaiten saattohoitaa työntekijät työpaikkoihin, Yhdessähän he ovat 1970-luvulta lähtien rakentaneet luonnolliselle työllistymisen ja työllistämisen polulle sellaisen esteradan, että tämä polku on tukossa. Yhdessä he säätivät myös yleissitovuuden ja yrittäjiä simputtavan ”työsuhdeturvalain”.

Aivokuolema?

Kietäväinen ei kerro tämän hallitusohjelmaan perustuvan työllistämissirkuksen työllisyysvaikutuksia, mutta sormituntumalta voisi arvioida, että yksi työllistettävä työllistää kymmenkunta byrokraattia, joten työllisyysaste nousee kohisten.

Näin helppoa se on, kuin heinänteko näin heinäkuussa.

Se onkin varmaa, että luonnollista työllistämistä edistävää pienintäkään korjausliikettä ei tämän hallituksen aikana tehdä. Ay-liike ajoi Sipilän hallituksen toilailuja vastaan taistellessaan tasavallan niin tiukasti seinää vasten, että kukaan ei uskalla edes kuiskata mitään tämän polun perkaamiseen viittaavaa.

Sen sijaan saamme tietää, miten hallitus on nostalgian vallassa kokoontunut milloin Korpilammelle milloin mihinkin hakemaan työllistämisen niksejä, kuten mm. Aamulehti otsikoi juttunsa.

Jos hallitus uskoo nikseillä selviävänsä, sillä voi olla edessään sama kohtalo kuin Ahtisaaren työryhmällä aikoinaan. Hesarin pääkirjoitustoimittaja Risto Uimonen otsikoi juttunsa: ”Ahtisaaren työryhmä aikaansai aivokuoleman".

Ellei hallitus ole jo joutunut sen uhriksi. Eihän se esittänyt yhtään uutta ajatusta, vaan ainoastaan hieman muotoiltuja vanhoja niksejä. Tällaisilla ”työllistämistoimilla” luonnollista työllistämistä vain sotketaan entistä enemmän.

Antti Rinne sanoi, että hänellä on takataskussaan vielä monta keinoa, niksiä. Siellä on varmasti myös lupaus tai uhkaus työsuhteen lisäsäätelystä, jonka hän antoi Paasitornissa kisaillessaan Jutta Urpilaisen kanssa SDP:n puheenjohtajuudesta.

Kepulle kellot soivat yhä vahvemmin. Kysymys kuuluu, selviääkö se Rinteen kelkkakyydistä hengissä. Selvää on, että kepussa ei ole ketään poliitikkoa, joka pystyisi tasaveroiseen voimainmittelöön Antti Rinteen kanssa.

Kummastakaan puheenjohtajaehdokkaasta ei voi puhua samana päivänä. Kun Sipilä savusti Paavo Väyrysen puolueesta, haihtui siitä samalla valtiollinen näkemys. Seuraava mielenkiinnon kohde on, milloin kannatus tipahtaa alle kymmenen prosentin.