default_mobilelogo

Helsingin Sanomat kertoi analyysiksi nimeämässään seikkaperäisessä kirjoituksessaan ”yhteiskuntasopimuksesta” 09.04.2016, että pääministeri Juha Sipilä oli siirtänyt tosiasiallisen operointivastuun asiassa viime lokakuussa Sinulle. Itse sanoit Talouselämän haastattelussa 11.03.2016, että "kolmikantaisesti valmistelluilla lakimuutoksilla".

Tämä vastaa hieman pelkistettynä keskusjärjestösopimuksen asianomaista kohtaa.

HS:lla oli käytössään myös seitsensivuinen salainen muistio, jossa käsitellään paikallisen sopimisen liitto-ohjeistusta ja lakitietä. Tämä on tietenkin myös Sinun käytössäsi. On siis aika kertoa, miten tämä tapahtuu käytännössä, että yritykset voivat ajoissa varautua siihen ja määritellä kantansa koko hankkeeseen. Tämähän on mullistava muutos työmarkkinajärjestelmässämme, sananmukaisesti vallankumouksellinen.

Oheinen piirros pyrkii selventämään asiaa (pdf).

Työnantajaliittojen jäsenyrityksille työehtosopimukset merkitsevät kolmea keskeistä elementtiä tai relaatiota: työsuhteen ehdot (normimääräykset), suhteet ammattiosastoon ja –liittoon (velvoitemääräykset) ja työrauha (työrauhavelvoite).

Nämä kaikki on otettava huomioon, jos aiotaan saada järjestäytymättömät yritykset samalle viivalle sekä oikeuksiensa että velvoitteittensa puolesta, eli voidaan toteuttaa sopimuksen teksti: ”Järjestäytymättömät yritykset saatetaan menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset”.

Järjestäytymättömiä yrityksiä on kaksi ryhmää: sellaiset, joiden alalla on yleissitovat työehtosopimus (BI) ja sellaiset, joilla ei ole yleissitovaa tai ei mitään työehtosopimusta (B2).

Vain yleissitovuuden piiriin kuuluvien yritysten työsuhteen ehdot kuuluvat nykyisen lain piiriin. Siinäkin kaksi muuta katkoviivalla merkittyä relaatiota joudutaan perustamaan, ja ryhmässä B2 on perustettava kaikki kolme relaatiota. Ministeri Olli Rehn, miten aiot toteuttaa tämän?

Kun järjestelmä on rakennettu byrokraattisesti luottamusmiesten varaa, nousevat heidän luottamusmiessopimuksen mukaiset oikeutensa ja toimintaedellytyksensä erityisen vahvaan asemaan, ennen muuta luottamusmiesvapaa ja siltä maksettava palkka sekä koulutus.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa paikallisen sopimuksen tulkinnasta tai voimassaolosta syntyy riita, jota ei saada selvitetyksi osapuolten kesken. A-ryhmän yrityksissä menettelytapa on tällöin se, että se annetaan liittojen ratkaistavaksi laatimalla asiasta muistio. Se voidaan saattaa edelleen työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Miten tämä sama menettelytapa toteutuu B-ryhmän yrityksessä, jossa työnantajaa edustamassa ei ole liittoa? Meneekö asia suoraan työtuomioistuimeen, jossa yrittäjällä ei myöskään ole mukana ”omaa” liittoa? Työtuomioistuinlakia ollaan tiettävästi muuttamassa.

Jos noissa mainituissa suhteissa yleissitovuutta laajentamalla tai muilla lainmuutoksilla toteutettaisiin piirroksessa kuvatut muutokset, eivät B-ryhmän yritykset siis tosiasiassa suinkaan olisi samassa asemassa eli samalla viivalla, koska nämä joutuisivat toimimaan yksin järjestelmää vastaan.

Tässä vain yksi esimerkki tilanteista, jotka on ratkaistava. Teknisesti se on suurin piirtein yhtä helppoa kuin ympyrän neliöiminen, mutta siihen liittyy sama uhkatekijä, johon niin moni hallituksen hieno hanke on törmännyt: Se on mielestäni ristiriidassa perustuslain kanssa. Se on vastoin elinkeinovapauden periaatetta ja järjestäytymisvapautta.

Jos toimitaan kerrotun periaatteen mukaisesti, tämä tarkoittaa, että yrittäjä heti alusta alkaen joutuu ottamaan harteilleen tosiasiallisesti koko työmarkkinarepertuaarin, eli hän tietää, että jos hän palkkaa ensimmäisen työntekijän, hän joutuu samalla ottamaan kannettavakseen kaikki ay-liikkeen asettamat velvoitteet ilman valinnanvapautta ja hän joutuu tosiasiassa assosioitumaan osaksi työmarkkinajärjestelmää. Hänellä ei ole mahdollisuutta pysytellä työmarkkinasysteemin ulkopuolella, kuten järjestäytymisvapaus edellyttää.

Jo yleissitovuus on tässä suhteessa vähintäänkin kyseenlainen, vaikka sen perustuslaillista pohjaa ei olekaan vakavasti selvitetty.

Kysymyksiä ”kolmelle ässälle” ja yhdelle hämärämiehelle

Pääministeri Juha Sipilä: Vastasit suoraan lennosta keskusliitoille hyväksyväsi näiden neuvottelutuloksen. Olisiko kannattanut käyttää vähän pitempi aika sen selvittämiseksi, mitä tämä sopimus ja ennen muuta paikallista sopimista koskeva kohta oli ”syönyt” ja miten se toteutetaan?

Ministeri Alexander Stubb: Sanoit hallituksen alkuinfossa, että hallituspuolueiden kesken oli syntynyt yhteinen näkemys käsiajanottosi mukaan ajassa 1.14, kun siihen ei edellisen hallituksen aikana riittänyt koko hallitusaikakaan. Olisiko kannattanut miettiä muutama minuutti kauemmin?

Ministeri Timo Soini: Löit tv:n vaalikeskustelussa naureskellen kättä päälle kuin hevoskauppias totalisaattoriraveissa tai markkinoilla, että puolueesi ei tule poistamaan työehtosopimusten yleissitovuutta. Olisiko asiaan kannattanut suhtautua vähän vakavammin ja selvittää asian merkitys edes itselleen?

Kysymys Suomen Yrittäjien uudelle toimitusjohtajalle Mikael Pentikäiselle

Yrittäjäjärjestön vappuna aloittava toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen: Mitä aiot tehdä, ettei sopimus paikallisesta sopimisesta, joka tuli osaksi väellä ja voimalla ajamaasi ”yhteiskuntasopimusta, vie yrittäjiä ay-liikkeen hoteisiin ja yrittäjiä tuomittaviksi työtuomioistuimeen?

J.K.

Eilisen ja tämän päivän kommenteista päätellen järjestöt eivät itsekään tiedä, mitä ovat sopineet. Selvää on kuitenkin, ettei pääministeri Sipilä tiennyt, mitä hyväksyi järjestöille vastatessaan, eikä ”kolmesta ässästä” kukaan tiennyt, mille nyrkkejään paukutteli.

Kun Suomen yrittäjät vihdoin heräsi talviuniltaan, kolmikantaväki hirmustui, kun ei saanut suhmuroida sopimusta rauhassa kulissien takana, kuten on vuosikymmenien ajan tupoteatterin perinteen mukaisesti tottunut toimimaan.