default_mobilelogo

”En ole itsekään sisäistänyt, että miten tämä menee,
mutta kilpailukykyä ja tuottavuuttahan tässä haetaan”

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström eduskunnassa 01.06.2016

Jari Lindström, rehellisenä miehenä kerroit kohta vuosi sitten eduskunnassa, että et ymmärtänyt tuon taivaallista siitä, miten kikytys muuttuu työpaikoiksi. Eivät muutkaan ministerit tosin ymmärtäneet, mutta he eivät olleet yhtä rehellisiä, vaikka perustuslain mukaan jokaisen ministerin tulisi olla peräti tunnettu rehellisyydestään ja taitavuudestaan.

Nyt omat virkamiehesi ovat tarttuneet härkää sarvista ja kertoneet 10.05.2017 ministeriön ennusteen julkistaessaan, miten se menee.

Ennusteen laatimisessa taustalla on rakenteellinen aikasarja-analyysi, jossa on hyödynnetty työttömyystilastoja, bruttokansantuotetilastoja, väestötilastoja sekä valtiovarainministeriön talousennusteita ja Tilastokeskuksen väestöennusteita. Kvantitatiivisten aikasarjaennusteiden lisäksi lopullisissa ennusteissa on huomioitu kvalitatiivisia politiikkatekijöitä. Analyysit on toteutettu Kalman Filtering ja ARIMA-metelmillä OxMetrix STAMP ja SPSS -ohjelmistoilla.”

Nyt homma on helppoa kuin heinänteko, varsinkin kun pääsit eroon oikeusministerin huolista ja saat keskittyä vain työministerin salkkuun, ja palkkasit vieläpä lisää väkeäkin. Vai lieneekö talkooväkeä? Tarvitsee vain painaa oikeaa nappulaa, niin asiat selviävät kerralla.

Näin yksinkertaisesti ministeriösi virkamiehet Johanna Alatalo, Hanna Hämäläinen ja Erno Mähönen olivat saaneet selville, että kasvu vuosina 2017-19 on 1–1.2 prosenttia.

Vähän täsmennystä kuitenkin vielä tarvitaan, minkä tutkivat virkamiehesi varmaan auliisti kertovat. Olisi tiedettävä, millaisen numeerisen arvon tutkijat ovat antaneet sellaisille politiikkatekijöille kuin työajan kikytykselle ja ”Suomen mallille”.

Kun Suomen Pankki 13.12.2016 ensimmäisenä julisti taantuman olevan taakse jäänyttä elämää niinkuin Eldankajärven jää, niin pankin ennustepäällikkö Juha Kilposen kertomasta kävi ilmi, nämä kaksi politiikkatekijää olivat olleet merkittävässä roolissa. Virkamiehesi eivät tosin mainitse Suomen Pankin ennusteita, mutta voinee päätellä, että samat tekijät ovat olleet mukana myös heidän laskelmissaan, nuo hienot ohjelmat kertovat sen varmaan kertanäpäytyksestä.

Sitten olisi vielä tiedettävä, minkä verran numeroihin on vaikuttanut se, että kiky on työpaikoilla joutunut naurun alaiseksi, kuten Ilta-Sanomat kertoi 22.02.2017, ja paljonko vaikutusta on sillä, että ”Suomen malli” ja sen mukainen palkkalinja on jo haihtunut taivaan tuuliin, ja mm. julkisen alan JHL rakentelee naispalkkaerää ja kovat vaatimukset nousevat pintaan muillakin aloilla.

Paljonko numeroita on vedetty alaspäin sen vuoksi, että ”politiikkatekijät” ovat jumiuttaneet paikallisen sopimisen?

Parilla näpäytyksellä selviää varmaan myös se, kuinka monta työpaikkaa syntyy, jos toimitaan sen ajatuksen mukaisesti, jonka Filosofian Akatemian tutkija Reima Launonen esittää blogissaan 09.05.2017. Hän puhuu hyvän kehästä, jonka perustekijöitä ovat luottamus ja kestävä innostuminen, ja jonka onnistuminen edellyttää positiivista ihmiskuvaa.

Tosiasiassa sellaista nappulaa noista hienoista ohjelmista tuskin löytyy. Taloudessa on kahden kerroksen väkeä, ja nämä ohjelmat liikkuvat ylätasolla, yläpilvissä (liite-pdf), eivätkä ne tunne maan pinnalla toimivaa maan matosta, ihmistä. Niiden tarjoamat palvelut lienevät niitä paljon puhuttuja pilvipalveluja.

Tunnettu nosturiyrittäjä Pekka Niska sen sijaan toimii mitä suurimmassa määrin käytännön tasolla, ja hän sanoo oman kokemuksensa perusteella, että ”se on 30 prosenttia ihmisen työtehosta pois, jos työntekijää ei arvosteta”.

Sekä Pekka Niska että Reima Launonen puhuvat talouden ydinasiasta, mikä kuitenkin näyttää olevan ennustenikkareille tuntematon. Siitäkö johtuu, että ne menevät kerta toisensa jälkeen totaalisesti pieleen? Ennen poliittista uraansa ja puoluevaihdostaan Juhana Vartiainen kertoikin ennustajaeukkona ns. alumniluennossaan, että taloutta ei voi ennustaa, eikä pidäkään, koska negatiivinen ennuste veisi talouden alas entistä nopeammin. Tällainen kahvinporomenetelmä kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan (www.openfinland.net 10.03.2014: Ekonomistit ennustavat vain kauniita ilmoja).

Kuitenkin virkamiestesi hienoilla työkaluilla pitäisi ennustamisen onnistua. Nyt heidän ennustelunsa näyttävät kuitenkin menneen alakanttiin. Vai menivätkö?

Viestit työpaikoilta kertovat, että kikytys näyttää herättäneen innostusta vain pilven veikoissa. Esko Aho ja Risto E. J. Penttilä kertoivat ylen innostuneina aamu-tv:ssä 17.05.2017, että talous on lähdössä suorastaan lentoon, ja he olivat lähtemäisillään perässä. Paikallisten kauppakamarien toimitusjohtajat kuuleman mukaan suorastaan tärisevät innostuksesta, kuten puhujatkin. Jälleen päästiin kuin koira veräjästä.

Nyt siis puuttuu enää keino, jolla tuo innostuksen tärinä saadaan siirretyksi kerrosta alemmas. Siihen tarvittaisiin sitä johtamisen perinpohjaista käännettä, josta Juha Sipilä puhuu Risto Uimosen kirjoittamassa vaalikirjasta, jotta vältyttäisiin Kreikan tieltä. Jari Lindström, miksi sitä ei kuitenkaan ole hallitusohjelmassa? Ellet tiedä, kysäisepä asiaa pääministeriltä.

Onko uudistamistarve peruutettu? Eikö mitään tarvitse tehdä sille, että Manalan kidutuskammioihin ei tippuisi yrittäjiä nykyiseen tahtiin (liite-pdf)? Yhtään työllistämisloukkua ei ole purettu.

Uudistaminen ei onnistu, ellei korvien välissä tapahdu todellista rakennemuutosta, suhtautumisessa ihmiseen. Siitä ei näy merkkejä. Sydämen kyllyydestähän suu puhuu, ja kyllä siinä lisäkseni varmaan moni muukin mielensä pahoitti, kun aamuiset keskustelijat puhuivat ”työvoimasta, jota rahdataan ulkomailta”, sekä kepeistä ja porkkanoista. Ellei sitten halua palkata aaseja. Niissä on enemmän työvoimaa kuin ihmisissä.