default_mobilelogo

Presidentti Martti Ahtisaari päätti tänään politiikan toimittajien lounaalla näyttää, että vielä on iskukyky tallella, kyky harhaiskuihin. Hän vetosi työmarkkinaosapuoliin, että nämä solmisivat ”yhteiskuntasopimuksen” ja neuvoi Paavo Väyrystä jättämään politiikan.

Kumpikaan ajatus ei ole Ahtisaaren lausumana aivan uusi. Väyrysen hän jo presidenttiaikanaan pani virkakieltoon julistamalla, että Väyrystä ei hänen aikanaan nimitetä mihinkään merkittävään virkaan, ja työttömyyden poistamiseksi hän asetti Matti Pekkasen johtaman työryhmän.

Sipilän tukeminen sopii Ahtisaarelle hyvin, sillä he ovat saman hengen lapsia, molemmat ovat kotimaan politiikassa yhtä puhtaita harrastelijoita ja työmarkkinapolitiikassa yhtä pahasti pihalla. Ahtisaari uskoo edelleenkin, että hänen työryhmänsä sai työllisyyden nousuun! Todellisuudessa se tuhlasi miljardien eurojen paikan, kun jätti työelämäsäännöt koskemattomiksi. ”Loppuivat höpinät pekkaspäivistä ja lomarahoista”, sanoi SAK:n silloinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

Jos tuolloin olisi pantu edes kohtuulliseen alkuun työllistämisen esteiden poistaminen, tilanne olisi tänään aivan toinen.

Ahtisaaren mukaan tulo nosti yhteiskuntasopimus-farssin aivan uudelle tasolle. Ehkäpä hänen runsasta valtionapua nauttiva firmansa tarjoaa sovittelija-apua asiassa. Tai esittääkö Antti Rinne häntä välittäjäksi?

Väyrysen saama ohje nousi valtakunnantason uutiseksi, mutta kokonaan vaille huomiota jäi aikanaan Ahtisaaren neuvo Avun Nobel-haastattelussa suomettumisen ajan politiikoille: Heidän olisi jo aika poistua politiikasta. Kun joukosta on nyt poimittu esiin Väyrynen, olisi tasapuolisuuden vuoksi paikallaan kuulla, ketä muut ovat. Kuuluuko heihin esimerkiksi Erkki Liikanen, josta jotkut havittelevat edelleen seuraavaa presidenttiä ja joka muistetaan mm. lapsilisät kolminkertaiseksi –sloganistaan ja valtiovarainministerikaudestaan, jolloin hän pohjusti Suomen syöksymisen lamaan.

Ahtisaarelle voisi joka tapauksessa antaa neuvon, että hän pysyttelisi Suomen politiikasta sivussa samalla tavoin kuin hän oli koko presidenttikautensa, tuota työryhmä-poikkeusta lukuun ottamatta. Hän mainitsi ystävänsä. kunniakonsuli Helen Marxin antaneen ymmärtää, että hänen tulisi jatkaa 135-vuotiaaksi asti. Mitä ystävän neuvoja saammekaan vielä kokea, jos tuo kauhuskenaario toteutuu.